Saamme nauttia Suomessa neljästä vuodenajasta. Pohjois-Suomen syksyinen ruska ällistyttää upeudellaan ja etelän lehdoissa keväinen kukkaloisto saa ihastumaan kevääseen. Kevään heleä vihreys vaihtuu kesän tummempiin sävyihin, kunnes syksy tuo värit näkyviin ennen kuin valkea lumi peittää hiljenevän maiseman. Ja taas keväällä muuttolintujen äänet kaikuvat eri puolilla Suomea.

Helvetinjärven kesä- ja talvimaisema vierekkäin.


Samana päivänä lämpötilaerot voivat olla suuret maan eri osissa johtuen Suomen etelä-pohjoissuuntaisesta pituudesta. Lapissa nautitaan vielä kevättalven hiihtokeleistä samaan aikaan kun eteläisessä Suomessa kevään ensimmäiset kukat jo puskevat nuppujaan. Pohjoisessa Suomessa kevät ja kesä alkavat noin kuukauden myöhemmin kuin etelässä. Vastaavasti syksy ja talvi saapuvat noin kuukautta aiemmin pohjoiseen.

Tällä sivulla on koottuna vuodenaikoihin liittyviä tilastoja muutaman kansallispuiston osalta eri puolelta Suomea. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään, eli vuosittaista vaihtelua esiintyy.

Vuodenaikojen erottelussa käytetään niin sanottuja termisiä vuodenaikoja, jotka määritellään vuorokauden keskilämpötilojen avulla. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi ja lyhin on kevät.

Suomessa termisten vuodenaikojen vaihtuminen määritellään perinteisesti seuraavasti:

  • kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 0 asteen yläpuolelle
  • kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi +10 asteen yläpuolelle
  • syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +10 asteen alapuolelle
  • talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 0 asteen alapuolelle

Vuodenajat keskimäärin

Taulukko vuodenaikojen alkamisajankohdista Metsähallituksen eri kohteissa.

Lähde: ilmatieteenlaitos.fi
 

Kevät

Sanotaan, että luonto herää keväällä. Pitkän talven jälkeen yksi varma kevään merkki on muuttolintujen palaaminen pesintäseuduille (birdlife.fi)  

Suuri ja vaikuttava näytelmä on arktisten vesilintujen muutto, arktika, joka kokoaa lintuharrastajia esimerkiksi Suomen eteläiselle ja kaakkoiselle rannikolle.

Keväällä lumet sulavat, jokien virtaamat kasvavat ja jäät lähtevät liikkeelle. Tavallisesti suurimmat tulvat koetaan lumien lähdön aikaan.

Kevättulva keskimäärin

Taulukko kevättulvien ajankohdista Metsähallituksen eri kohteissa.

Lähde: paikkatieto.ymparisto.fi


Harrastusmahdollisuuksia keväällä

Retkeilijä tarkkailee lintuja Kauhaneva-Pohjankankaan suomaisemassa.


Kesä

Kesällä nautitaan valosta ja lämmöstä. Pitkät kesäpäivät houkuttelevat ulkoilemaan, veneilemään, kalastamaan tai marjastamaan. Suomen pohjoisimmassa kylässä, Nuorgamissa, yötön yö (eli polaaripäivä) kestää 74 päivää. Tuolloin aurinko ei laske horisontin alapuolelle.

Metsämarjojen kukinta ja kypsyminen keskimäärin

Taulukko metsämarjojen kukinnan ja kypsymisen ajankohdista Metsähallituksen eri kohteissa.

Lähde: metla.fi ja luke.fi


Harrastusmahdollisuuksia kesällä

Kaksi iloista lasta nojailee laiturin reunaan ja polskii vedessä.


Syksy

Syksy tuo tullessaan ruskan, eli leiskuvat värit niin puihin kuin maahankin. Ruskan loistoa heikentävät kesän runsaat sateet ja kylmyys. Ruska-aika on perinteisesti vilkasta vaellusaikaa Lapissa. Pohjoisimmassa Lapissa ruska on parhaimmillaan noin syyskuun toisella viikolla. Syksyllä kerätään sienisatoa talven varalle säilöttäväksi.

Sienikalenteri, mistä käy ilmi eri sienien paras keräysajankohta.
Lähde ja kuva: ruokatieto.fi


Harrastusmahdollisuuksia syksyllä

Retkeilijä seisoo sauvojen kanssa Ylläksellä ruskamaisemassa.


Talvi

Suomen talvi on pitkä, alueesta riippuen neljästä kuuteen kuukauteen. Talven hallitseva piirre on lumipeite. Lumen tulon ja sulamisen ajat vaihtelevat, ohessa on koottu keskimääräiset ajankohdat.
 

Lumitilastoa keskimäärin

Taulukko lumitilastoista Metsähallituksen eri kohteissa.

Lähde: ilmatieteenlaitos.fi


Harrastusmahdollisuuksia talvella

Kaksi retkeilijää lumikenkäilemässä aurinkoisessa talvimaisemassa Rokuan kansallispuistossa.