Punkki. Kuva: Teemu RintalaPuutiaiset eli punkit (Ixodes ricinus) viihtyvät maassamme etenkin saaristossa ja rannikkoseuduilla, mutta niitä tavataan paikallisesti myös sisämaassa. Punkkeja esiintyy useimmiten lehtimetsissä tiheän aluskasvillisuuden seassa sekä kosteissa heinikoissa. Punkki on pieni, mustaruskea ja pitkulainen hämähäkkieläin, joka ravitsee itseään verellä kaikissa kehitysvaiheissaan (toukka, nymfi ja aikuinen). Verta imeäkseen puutiainen tarttuu isäntään, useimmiten pikkujyrsijään tai lintuun, mutta puutiaiselle kelpaavat myös esimerkiksi koirat, kissat ja ihmiset.

Puutiaiset voivat levittää borrelia-bakteerin aiheuttamaa borrelioosia ja TBE-viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta. Selvä vähemmistö punkeista on taudinkantajia ja riski saada tartunta yksittäisestä punkin puremasta on pieni.

Suojautuminen

Tartunnan voi parhaiten välttää estämällä punkin pääsy iholle käyttämällä punkkialueilla metsissä ja heinikoissa kuljettaessa pitkiä housuja, joiden lahkeet ovat sukkien sisässä.

Parhaiten punkit erottaa vaaleista vaatteista. Punkkialueilla retkeilyn jälkeen tulisi koko perheelle kotieläimiä myöten tehdä punkkitarkastus, ja poistaa ihoon kiinnittyneet punkit mahdollisimman nopeasti. Poistamiseen sopivia välineitä, kuten punkkipinsettejä ja -koukkuja, myydään apteekeissa.

Puutiaisaivokuumeelta voi suojautua rokotteella, mutta borrelioosia vastaan ei rokotetta ole olemassa. Punkin puremakohtaa tulee tarkkailla muutamia päiviä. Mikäli pureman ympärille alkaa muodostua punainen, rengasmainen ihottuma, tulee hakeutua lääkäriin. Borrelioosi hoidetaan antibioottikuurilla, ja suurin osa sairastuneista paranee hyvin.

Punkeilta suojaudutaan parhaiten asianmukaisella vaatetuksella. Kuva: Laura Lehtonen

Lähteet

Lisätietoja