GPS-paikantimen mittari- ja lokitietojen hyödyntäminen

GPS-paikantimen mittarinäkymä tarjoaa monia hyödyllisiä tietoja kulkijalle. Mittarinäkymän voi mukauttaa omiin tarpeisiin valitsemalla itseään kiinnostavat tiedot näytölle. Tavallisimpia kulkijaa kiinnostavia tietoja ovat osa- ja kokonaismatka, korkeus merenpinnasta, kellonaika sekä auringon nousu- ja laskuaika. Myös keskinopeus voi olla hyödyllinen, mutta siitä on syytä huomioida, että laitteet tarjoavat sekä pelkästään liikkeellä oloon perustuvan että liikkeellä ja paikallaan oloon perustuvan keskinopeuden. Jälkimmäisestä voi luotettavammin arvioida jäljellä olevaan matkaan kuluvan ajan esimerkiksi vaelluksilla, mutta silloin laite pitää sammuttaa pitkien taukojen ajaksi. Myös navigointitoiminto osaa näyttää arvioitua saapumisaikaa valitulle kohteelle.

Hauskoja lisätietoja kulkijalle ovat mm. korkeusprofiili, josta näkee, miten matkan edetessä on noustu ja laskeuduttu, sekä maksiminopeus, josta voi tarkistaa vaikkapa, kuinka kovan vauhdin sai mäenlaskussa.

Tallennetut reittipisteet

Retkellä tallennetut reittipisteet tarjoavat matkan jälkeen täsmällistä tietoa esimerkiksi retkikertomusta varten. Reittipisteen tietoihin sisältyy symbolin, nimen ja sijaintiedon lisäksi korkeus merenpinnasta ja kellonaika. Laitteesta riippuen voi lisäksi olla mahdollista tallettaa reittipisteeseen vielä muistiinpanoja, mutta kirjoittamisen hankaluus voi latistaa intoa käyttää tätä toimintoa.

Jälkiloki

Yksi hyödyllisimmästä GPS-laitteen tallentamista tiedoista on jälkiloki. Laitteesta riippumatta jälkilokin tietojen tarkastelu on rajoitetumpaa itse laitteessa kuin tietokoneelle ladattuna. Itse laitteesta nähtäviä tallennetun jäljen tietoja ovat mm. kuljettu matka sekä tallennetun jäljen näyttäminen karttapohjalla. Tietokoneelle ladattuna tallennetun jäljen ja laitteen automaattisesti luoman jälkilokin tarjoamien tietojen välillä on eroja. Tallennettu jälki sisältää tavallisesti vähemmän tietoa kuin automaattisesti laitteen luoma jälkiloki. Käyttäjän tallentaman jäljen sisältämien pisteiden määrä on yleensä pienempi ja esimerkiksi kellonaikatiedot saattavat puuttua kokonaan, mikä on harmillista jatkohyödyntämisen kannalta. Pitkillä retkillä tallentaminen on kuitenkin ainoa keino saada jälkiloki koko matkalta talteen, sillä laitteen automaattisesti luoma jälkiloki sisältää vain loppumatkan käytössä olevan muistin tullessa täyteen (alkupään jälki pyyhkiytyy pois). Laitteen asetuksilla voi säädellä jälkilokin automaattista tallentumista laitteen muistiin. Esitetyt tiedot jälkilokin tallennuksesta voivat poiketa eri laitetyypeissä tai toiminto voi puuttua kokonaan.

Kellonajat jälkilokissa

Kellonajat tallentavan jälkilokin avulla voi tarkistaa esimerkiksi, mihin aikaan lähdettiin liikkeelle minäkin päivänä ja mihin aikaan oltiin leirissä. Myös kuljetut päivämatkat voi tarkistaa jälkilokista ja joissakin laitteissa se on luotettavampi tieto kuin matkamittarin ilmoittama tieto. Erona on kuitenkin se, että jälkiloki näyttää ns. karttakilometrejä ja matkamittarin lukema sisältää kulkemisessa tapahtuvan mutkittelun eli ns. maastolisän.

Eräs mielenkiintoinen sovellus jälkilokin hyödyntämisessä on valokuvien paikkatietojen määrittäminen, joka perustuu jälkilokin ja valokuvien aikatietojen vertaamiseen. Luonnollisesti tämä onnistuu vain, kun kameran kello on riittävän tarkasti oikeassa ajassa. Internetistä löytyy ilmaisohjelmia, jotka osaavat lukea GPS-paikantimen tekemän tiedoston sisäänsä ja lisäävät sijaintitiedot valokuvien metatietoihin. Tietysti on mahdollista tehdä sama käsipelilläkin, mutta oletettavasti se on paljon työläämpää, ellei kyse ole vain yksittäisistä kuvista, joille haluaa määrittää sijaintitiedot.