Lumivyöry on ilmiö, jossa lumimassa liikkuu alas rinnettä. Lumivyöryt ovat Suomessa melko harvinaisia, mutta esimerkiksi Pohjois-Suomen tuntureilla niitä tapahtuu joka talvi. Vuoristoisissa maissa ne ovat huomattavasti yleisempiä.
Lumivyöryyn joutunut on vaarassa loukkaantua eteen tuleviin esteisiin, sekä vaarassa hautautua lumen alle. Lumen alle jääneellä on hyvin vähän aikaa selvitä hengissä – eloonjäämisen mahdollisuus pienenee huomattavasti jo 15 minuutin jälkeen. Tämän takia lumivyörymaastossa ei tule liikkua yksin. Maailmassa menehtyy vuosittain noin sata henkilöä lumivyöryyn lumiaktiviteettien parissa. Menehtyneistä noin 90 % on aiheuttanut lumivyöryn itse, joten ihmisen omilla valinnoilla on suuri merkitys.
Lumivyöryille alttiissa maastossa on tärkeää huomioida lumivyöryjen mahdollisuus. Lumivyörymaastoa on vyöryn lähtöalue jyrkässä rinteessä, vyöryn kulkuväylä sekä kasautumisalue. Retkeilijä voi siis olla vaarassa lumivyöryn kulku- tai kasautumisalueella, vaikka ei kiipeäisi jyrkimpään maastoon. Tyypillinen lumivyöryn kasautumisalue on esimerkiksi jyrkkäseinämäisen kurun pohja.
Opiskele, hanki varusteet, harjoittele
Jokaisen lumivyörymaastossa liikkujan tulee varautua riittävillä tiedoilla, taidoilla, varusteilla ja harjoittelulla. Ennen lähtöä tulee tutustua lumivyöryennusteisiin. Tärkein keino välttyä lumivyöryiltä on välttää lumivyörymaasto lukemalla karttaa sekä maastoa ja valitsemalla reitti turvalliselta alueelta. Lisäksi maastossa tulee tarkkailla lumivyöryvaaran tunnusmerkkejä ja muuttaa reittiä niiden mukaan. Lumivyörymaastossa liikkuvan pelastusvälineet ovat lumivyörylähetin eli piippari, lumitutkain eli sondi, lapio sekä matkapuhelin.
FINLAV - Suomen lumivyörykoulutus -sivustolla (lumivyory.fi) voit tutustua lumivyörytietouteen ja lumiturvallisuuteen. Sivustolta löydät myös FINLAV -lumiturvallisuuskurssien järjestäjät ja ajankohdat.
Miten vältät lumivyörymaaston?
- Kulje merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella
- Kulje loivemmilla (alle 25 asteen) alueilla, kaukana jyrkistä rinteistä
- Kulje harjanteita ja korkeampia muotoja pitkin
- Ole erityisen tarkkana luonnonvaraisilla rinteillä huonolla näkyväisyydellä – ympärillä olevan maaston arviointi on hankalaa
- Tiedä missä olet! Lue karttaa ja käytä puhelimen maastokarttasovelluksia. Älä tukeudu pelkästään puhelimeen, vaan ota mukaan myös paperikartta.
Selvitä lumivyöryjen todennäköisyys
Ota selvää alueen lumivyöryriskistä lumivyöryennusteista, joita julkaisevat päivittäin Ilmatieteen laitos Suomessa (ilmatieteenlaitos.fi), Norjassa varsom.no (varsom.no), ja Ruotsissa lavinprognoser.se (lavinprognoser.se). Tietoja olosuhteista voi myös kysellä paikallistuntemuksen omaavilta ja lähistöllä olevista hiihtokouluista ja opaspalveluita tarjoavista yrityksistä.
Havainnot lumivyöryistä kannattaa ilmoittaa ilmatieteenlaitoksen palveluun (ilmatieteenlaitos.fi).
Opi havaitsemaan lumivyöryn varoitusmerkit
Lumivyöryjä ei voi ennustaa, mutta retkeilijä voi oppia tunnistamaan niiden on varoitusmerkkejä.
- Rinteen suunta ja profiili: Suurin lumivyöryriski on suojanpuoleisilla rinteillä, joiden päälle on muodostunut lumilippoja, sekä rinteillä, joiden kaltevuus on yli 25 astetta.
- Sää: Onko viime päivinä satanut runsaasti lunta eli yli 30 senttimetriä päivässä, tai onko kova tuuli liikuttanut ja kasannut lunta viime päivinä? Onko satanut vettä? Onko ollut huomattavia lämpötilan nousuja? Paistaako aurinko suoraan rinteeseen?
- Lumen äänet: Kun lumi päästää painuessaan huoahtamiselta kuulostavan äänen, on lumivyöryvaara suuri
Lumivyöryn sattuessa
On erittäin tärkeätä, että pelastajat pystyvät mahdollisimman nopeasti paikantamaan lumen alle jääneen henkilön. Pelastettavan ja pelastajien oikeilla pelastusvälineillä ja koulutuksella selviytymismahdollisuudet paranevat merkittävästi.
Retkeilijän pelastusvälineet ovat piippari eli lumivyörylähetin, matkapuhelin, lapio ja sondi sekä taito käyttää niitä. Piippari pidetään lähetinasennossa, kun liikutaan lumivyöryalueella.
Jos joudut lumivyöryyn
- Jos olet lumivyöryalueella vyöryn lauetessa, pyri laskemaan viistosti alaspäin pois alueelta.
- Jos lumivyöry vie mukaansa, pyri kaikin tavoin pysymään pinnalla.
- Jos joudut lumen alle, yritä pitää suu ja nenä lumesta vapaana, jotta pystyt hengittämään.
Jos olet lumivyöryn ulkopuolella
- Pyri muistamaan lumivyöryn alle jääneiden retkeilijöiden sijainti. Missä näit heidät viimeksi? Merkitse paikat.
- Etsi näköhavaintoja lumeen hautautuneesta.
- Etsintätilanteessa pelastajat kytkevät omat piipparinsa vastaanottamaan signaalia, jolloin pelastettavan piipparin lähettämät signaalit nähdään ja kuullaan pelastajien piippareissa.
- Tarkempaan paikantamiseen käytetään sondia, joka muistuttaa pitkää telttakeppiä. Sondilla tunnustelemalla voidaan paikallistaa lumeen hautautunut henkilö tarkemmin.
- Kun paikannus on tehty, kaivetaan lumilapiolla lumen alle jäänyt esiin.
- Matkapuhelimella voidaan kutsua apua, mikäli ollaan matkaviestinverkon kattamalla alueella ja sen voi tehdä ilman että välitön etsiminen kärsii.