Loukkaantuneen auttaminen maastossa

Jos retkeillessä tapahtuu onnettomuus, on tärkeää antaa loukkaantuneelle ensiapua, suojata ja rauhoittaa häntä. Toimi rauhallisesti ja maltilla.

Suunnittele retkesi huolella

Retken suunnittelu on tärkeää. Hyvällä suunnittelulla ja valmistautumisella voit ennaltaehkäistä vaaratilanteita.

Opettele ensiaputaidot (www.punainenristi.fi) ja varustaudu retkelle kunnolla.  Harjoittele kartanlukua ja suunnistusta. Älä yliarvioi omaa kuntoasi, äläkä ota turhia riskejä. Ota mukaan riittävästi ruokaa ja juotavaa, mieluummin hieman enemmän mitä arviot retkelläsi tarvittavan.

Kerro retkisuunnitelmastasi ystävälle. Pysy suunnitelmassa ja ilmoita muutoksista. Ilmoita myös kun olet palannut retkeltä.  

Jos tilanne ei uhkaa henkeä ja loukkaantunut voi kävellä itse

Loukkaantuneelle annetaan ensiapu, sidotaan haavat, tuetaan murtumat  ja autetaan loukkaantunut pois metsästä.  

Jos tilanne on sellainen, että loukkaantunut ei kykene omin neuvoin liikkumaan  

  • Hälytä apua: 112 (www.112.fi) 
  • Etsi paikka, mistä löytyy matkapuhelinverkko. Jos et saa yhteyttä oman operaattorisi verkkoon, ota SIM-kortti puhelimestasi pois ja kokeile uudelleen. Soitto hätänumeroon ei vaadi SIM-korttia ja puhelimesi käyttää minkä tahansa operaattorin verkkoa.
  • Harkitse ennen kuin toimit.
  • Jos et saa puhelimella yhteyttä hätänumeroon:
    • Suojaa loukkaantunut niin, että hänellä ei ole vaaraa.  Hypotermia on suurin uhka: vammasta saattaa selviytyä, kylmästä ei.
    • Jos sinun tarvitsee poistua paikalta, älä tee nuotiota ihan  loukkaantuneen viereen, jotta tuli ei aiheuta vaaratilannetta.
    • Voit hakea apua, kun loukkaantunut on suojattu hyvin.
  • Tee itsesi näkyväksi apua odotellessa. Laita jotakin värikästä merkiksi ja koeta päästä aukealle paikalle.
  • Tajuissaan olevan loukkaantuneen voi antaa olla siinä asennossa, mikä hänestä itsestään tuntuu parhaimmalta.
  • Siirrä loukkaantunutta vain, jos se on välttämätöntä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi  lisävahinkojen estäminen tai jos apu ei pääse loukkaantuneen luo. Siirto-, nosto- ja kuljetustapoja (pdf, 204 kt).  

Hypotermian ehkäiseminen

Loukkaantunut suojataan kylmältä, tuulelta ja kosteudelta

Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Hypotermia on uhka kaikkina vuodenaikoina. Seuraavat oireet ovat merkki hypotermiasta:

  • Hiljainen käytös, välinpitämättömyys, fyysinen väsähtäminen, arviointikyvyttömyys, euforisuus, sekavuus, hallusinaatiot.
  • Pukeissaan olevan vatsan iho tuntuu kylmältä.
  • Tajuissaan ja vilunpuistatuksia (lämpötila yli 33 astetta)
  • Tajunnanhäiriöt (lämpötila alle 30 astetta)

Hypotermiapotilaan ensiapu

  • Estetään lämmönhukkaa: tuulensuoja, vaatteet, peitteet (huopa, muovikelmu, makuupussi, jätesäkki, avaruuslakana). Suojataan loukkaantunut myös altapäin.
  • Pidetään loukkaantunut makuulla ja tajuton kylkiasennossa.  Loukkaantunutta liikutetaan tarvittaessa varovasti.
  • Mahdollisuuksien mukaan vaihdetaan kosteat vaatteet kuiviin.  Ei kuitenkaan laiteta omia vaatteita potilaalle liikaa!
  • Jos potilas ei hengitä, turvataan hapensaanti puhalluselvytyksellä (www.punainenristi.fi, pdf)
  • Paineluelvytystä tehdään vain todetussa sydänpysähdyksessä. Syvästi alilämpöisen paineluelvytys voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen kammiovärinän.

Hypotermiapotilasta ei saa hieroa, eikä potilasta saa lämmittää liian nopeasti. Hänelle ei saa antaa kylmiä nesteitä, alkoholia tai tupakkaa.

Lue lisää