Osta, vuokraa tai lainaa, mutta vältä varustehysteriaa

Keskimäärin jokainen meistä teollisuusmaissa asuvista ihmisistä kuluttaa noin 300 kauppakassillista luonnonvaroja viikossa. Yhteensä meitä on viidennes koko maailman väestöstä, mutta kulutamme kuitenkin 4/5 maapallon luonnonvaroista. 

Etualalla on kanootti ja kaksi melaa. Taustalla tyyni järvi.

Ainoa keino säilyttää tuleville sukupolville edes jonkinlaiset elämisen mahdollisuudet on muuttaa kulutustottumuksia ekotehokkaammiksi - vähentää kulutusta ja ottaa vähemmästä enemmän irti. Retkeilijä voi vähentää luonnonvarojen kulutustaan monilla tavoilla, muun muassa varusteiden valinnoilla.

Monikäyttöinen, kestävä ja kotimainen

Uusimmat ja kalleimmat varusteet eivät ole ulkoilun onnistumisen edellytys. Välillä kuitenkin törmää tilanteisiin, joissa omiin ja muiden varusteisiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin itse luonnosta nauttimiseen ja toisiin ihmisiin ihmisinä. Kaikkein tärkeintä on muistaa varusteita hankittaessa niiden käyttötarkoitus. Monikäyttöinen ja kestävä varuste on usein myös ympäristöystävällisempi.

Kelpaisiko käytetty?

Varusteen ekotehokkuus kasvaa jokaista käyttökertaa kohti. Sen takia käytettynä hankittu varuste on aina ympäristön kannalta paras vaihtoehto, koska sen valmistamiseen kuluneet materiaalivirrat ovat jo kertaalleen virranneet. Käytettyjen vaatteiden valikoima ja tarjonta on Suomessakin parantunut koko ajan ja välillä voi kirpputoreilta, huutokaupoista ja muista second hand -myymälöistä tehdä todellisia löytöjä.

Laadukas kestää

Ostettaessa uusia varusteita kannattaa panostaa laatuun. Vanha sanonta "köyhällä ei ole varaa halpaan" on hyvä periaate, sillä parhaat ja kestävimmät varusteet ovat harvoin niitä halvimpia. Varusteen kotimaisuusaste nostaa korkeiden tuotantokustannusten takia usein hintaa, mutta myös laatua, työllistävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.

Ikioma vai kimppavaruste?

Osa ulkoiluun ja retkeilyyn käytettävistä varusteista on järkevää omistaa itse. Yksityisomistukselle löytyy kuitenkin mielekkäitä ja ympäristövastuullisia vaihtoehtoja. Niistä yleisin on vuokraaminen. Jäsenyys paikkakunnan latuyhdistyksessä tuo usein mukanaan mahdollisuuden vuokrata yhdistyksen omistamia retkeilyvälineitä erittäin edullisesti. Nuorille on tarjolla jopa ilmaiseksi hyviä lainavarusteita kuntien nuorisotoimen ja nuorisotalojen kautta.

Kimppaomistuskaan ei ole pöllömpi vaihtoehto esimerkiksi retkeilyä harrastavan kaveriporukan tai muun pienryhmän kesken. Perinteisistä retkivarusteista hyviä kimppaomistuskohteita ovat esimerkiksi teltta, laavu, retkikeitin, ahkio, kirves ja saha. Toinen vaihtoehto on kimppaomistaa sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole retkikumppani mutta harrastaa samoja asioita - vaikka sukulainen tai työtoveri.

Lainatakin voi

Kannattaa myös muistaa, että ystävät ja sukulaiset saattavat lainata varusteita käyttöösi jopa mielellään ja ihan vaan antamisen ilosta. Myös työnantaja voi tulla varusteasioissa avuksi. Mikä onkaan parempaa työhyvinvoinnin edistämistä kuin ulkoiluvälineiden hankinta työntekijöiden virkistäytymistä varten.
Suutarin kautta seuraavalle retkelle

Korjauskelpoisuus on varusteelle ekotehokas ominaisuus, kun sitä muistetaan käyttää. Jos omat taidot eivät riitä, löytyy yhdistyksestä tai paikkakunnalta varmasti alan ammattilaisia.

Asianmukainen varusteiden huolto pidentää merkittävästi niiden käyttöikää. Varusteiden pesu tulisi tehdä alhaisissa lämpötiloissa, täysinä koneellisina ja ympäristömerkityillä pesuaineilla.

Kun et itse enää tarvitse jotain vaatetta tai varustetta, laita se kiertoon. Ekologinen selkäreppu on usein oikeaa rinkkaa painavampi, mutta sitä on mahdollisuus keventää!