Korouoman historia

1.10.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet..
2.6.2020
Koron korsuun, Piippukotaan ja Kaivoslammen kotaan tehdyissä kuntokartoituksissa ne todettiin huonokuntoisiksi. Vuokratuvat eivät ole käytössä eivätkä varattavissa.

Korouoman alueella on näkyvissä ihmisen toiminnan jälkiä aina 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Alueen metsiä on hyödynnetty vuosikymmeniä, ja puuta on uitettu pitkin Korojokea ja sen sivujokia. Uiton aikaisia jäänteitä ja jälkiä löytyy Kurttajoelta Koivukönkään seudulta, Saukkovaarasta laskeutuvan polkutien varresta (uittomiesten kotuksen eli rakennelman jäänteet) sekä Korojoen keskivaiheilta (uittorännin jäänteet).

Alueen erämaatalojen lampaat ja karja ovat laiduntaneet rotkolaakson pohjalla ja luonnonniityiltä on niitetty heinää karjan rehuksi ja varastoitu latoihin. Vanhoja ladon pohjia on vielä näkyvissä jokivarressa. Korouoman luonnonniittyjä hoidetaan vuosittain niittämällä ja osa alueen ladoista on kunnostettu jälkipolville nähtäväksi.

Aukea niitty, jossa kasvaa pieniä pensaita. Laidassa vanha lato puiden keskellä.