UNESCO Global Geoparks

UNESCOn Global Geopark -kohteet kertovat maapallon syntyhistorian ja kulttuurien muodostumisen tarinan eri puolilla maailmaa sijaitsevissa geologisissa luontokohteissa. UNESCO Global Geopark-status on myönnetty 147:lle (2019) eri puolilla maailmaa sijaitsevalle ainutlaatuiselle geologiselle matkailualueelle. Ainutlaatuisuus tarkoittaa, että Geoparkin alueella on kansainvälisesti arvokkaita kallio- tai maaperän rakenteita ja muodostumia.

Rokualla on tärkeää pysyä merkityillä reiteillä, sillä maasto kuluu erittäin herkästi. Kuva: Rokua Geopark.
Rokua UNESCO Global Geopark on toistaiseksi Suomen ainoa kohde tässä ainutlaatuisten geologisten luontokohteiden ohjelmassa. Rokua Geoparkin esimerkki on innostanut Suomessa muitakin alueita hakeutumaan UNESCOn Global Geopark -kohteeksi. Saimaan ja Lauhanvuoren–Hämeenkankaan Geopark-projektit ovat jättäneet hakemuksensa vuosina 2017 ja 2018. Myöhemmin jäsenyyttä hakevat mahdollisesti Salpausselän ja Lappajärven projektit.

Rokua UNESCO Global Geopark

Rokua Geopark sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Se on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kohde UNESCOn IGGP (International Geoscience and Geoparks Programme) -ohjelmassa. Rokua Geopark kertoo edellisen jääkauden tarinan: kuinka liikkuva jää on muovannut luontoa, miten ihminen on seurannut sulavaa jäätä ja vetäytyvää merenrantaa sekä jättänyt oman jälkensä ympäristöön.

Kangasajuruoho ja poronjäkälä kasvavat Rokualla. Kuva: Mikko Kiuttu. Rokua Geopark -kokonaisuus on hyvin monipuolinen. Alueella on kolme erilaista maisema-aluetta: Rokua, Oulujoki ja Oulujärvi. Rokua Geopark -alueen luonnonmuodot, kasvit ja eläimet sekä kulttuuri kumpuavat ikivanhoista geologisista tapahtumista ja alueen historiasta.  Alueen peruskallio on 2,7 miljardia vuotta vanhaa. Sen yläpuolella olevissa muodostumissa näkyvät selvästi vain 10 000 vuotta sitten vallinneen jääkauden merkit. Tämän päällä on kerrostumia, jotka kertovat muun muassa maanviljelyksen, tervan tuotannon ja kuljetuksen historiasta, lohen kalastuksen historiasta sekä arkkitehtuurista. Alueella sijaitsevat myös Rokuan kansallispuisto ja Oulujärven retkeilyalue.

Rokua Geopark ja Rokuan kansallispuisto on suosittu retkeilykohde. Kuva: Harri Tarvainen. Retkeilijät valitsivat Rokua Geoparkin ja Rokuan kansallispuiston Vuoden retkikohteeksi 2018.

Tutustu Rokuan kansallispuistoon ja Oulujärven retkeilyalueeseen.

Saimaan Geopark-alue

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva Saimaa Geopark on hakenut statusta UNESCOlta. Saimaa Geopark tuo esiin alueen ainutlaatuisia geologisia arvoja, vahvistaa paikallisten asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja kehittää alueen paikallistaloutta kestävän kehityksen ja vastuullisen matkailun kautta. Saimaa Geopark jätti hakemuksen UNESCOlle vuonna 2017.

Kivimuuri talvisessa auringonpaisteessa Pisamalahdella. Kuva: Tanja Tenhunen.
 Saimaan Geopark-alueella sijaitsee useampi Metsähallituksen kohde. Näitä ovat Neitvuori (Mikkeli), Kärnäkosken linnoitus (Savitaipale) ja Pisamalahden linnavuori (Sulkava).

Tutustu Neitvuoreen, Kärnäkosken linnoitukseen ja Pisamalahden linnavuoreen.

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark alue

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark on Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan raja-alueilla kymmenen kunnan muodostama luontomatkailualue. UNESCOn Geopark-statusta hakevan alueen geokohteet sijaitsevat pääosin Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoissa, Haapakeitaan soidensuojelualueella ja Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueella. Myös muun muassa Parkanon ja Karvian rajamailla sijaitseva Alkkianvuori, Parkanon Kaidatvedet, Kihniön Käskyvuori ja Aitoneva sekä Karijoen Susiluola ja Iso-Kakkori ovat merkittäviä geo- ja luontokohteita Geoparkin alueella.

Aamukivi on toori, eli pehmeäpiirteinen kalliomuodostuma, jonka ympäriltä kivi on rapautunut pois. Kuva: Terttu Hermansson.
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark -alueen geologinen tarina kertoo muinaisen vuorijonon synnystä ja tuhosta sekä maiseman muuttumisesta nykyisen kaltaiseksi suomaaksi. Merkit maiseman muutoksesta on kirjoitettu alueen kallioperän kiviin ja maaperän kerrostumiin. Alueen vanhimmat kivet ovat 1900 miljoonan vuoden ikäisiä. Ne syntyivät syvällä vuorten uumenissa. Nuorimmat kivettyivät trooppisen meren rantaan kerrostuneesta hiekasta noin 600 miljoonaa vuotta sitten.

Pitkospuut vievät jääkauden muovaamalle kivijadalle Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kuva: Terttu Hermansson.
Jääkauden aikaiset paksut jäämassat kohtelivat seutua hellästi säilyttäen paljon vanhoja kerrostumia. Alue onkin merkittävä Pohjois-Euroopan geologisen kehityksen tutkimukselle. Jääkauden jälkeen alue oli lähes kokonaan veden alla, mutta maa nousi nopeasti. Maannousuun liittyvät tapahtumat, kuten rannan siirtyminen ja soiden kehittyminen, muokkasivat maaperää. Suotyyppien kirjo on alueella erityisen monipuolinen.

Lokki Kauhanevalla. Kuva: Terttu Hermansson.
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark jätti UNESCOlle hakemuksen marraskuussa 2018 ja päätös saadaan keväällä 2020.
 
Tutustu Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoihin.

Merenkurkun maailmanperintöalue

Suomessa on myös paljon muita arvokkaita ja mielenkiintoisia geologisia luontokohteita. Arvokkain näistä on Merenkurkku, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde UNESCOn maailmanperintöluettelossa.

Ramsar, Merenkurkku. Kuva: Pekka Lehtonen.

Tutustu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.