UNESCO Global Geoparks

UNESCOn Global Geopark -kohteet kertovat maapallon syntyhistorian ja kulttuurien muodostumisen tarinan eri puolilla maailmaa sijaitsevissa geologisissa luontokohteissa. UNESCO Global Geopark-status on myönnetty 161:lle (2020) eri puolilla maailmaa sijaitsevalle ainutlaatuiselle geologiselle matkailualueelle. Ainutlaatuisuus tarkoittaa, että Geoparkin alueella on kansainvälisesti arvokkaita kallio- tai maaperän rakenteita ja muodostumia.

Suomesta on hyväksytty tähän ainutlaatuisten geologisten luontokohteiden ohjelmaan Rokua UGGPLauhanvuori - Hämeenkangas UGGP ja Saimaa UGGP.

Geopark-projektit

Salpausselkä Geopark on lähettänyt marraskuussa 2020 hakemuksen UNESCOn Global Geopark -toimikunnalle. Lisäksi Lappajärven projekti valmistelee hakemustaan UNESCOn Global Geopark -kohteeksi.

Rokua UNESCO Global Geopark

Kaksi maastopyöräilijää hiekkatiellä metsässä. Ympäröivä metsä on valoisaa, kesäistä mäntykangasta.

Rokua Geopark sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Se on Suomen ensimmäinen kohde UNESCOn IGGP (International Geoscience and Geoparks Programme) -ohjelmassa. Rokua Geopark kertoo edellisen jääkauden tarinan. Kuinka liikkuva jää on muovannut luontoa, miten ihminen on seurannut sulavaa jäätä ja vetäytyvää merenrantaa sekä jättänyt oman jälkensä ympäristöön.

Kukkivaa kangasajuruohoa vaalean jäkälämättään keskellä.

Rokua Geopark -kokonaisuus on hyvin monipuolinen. Alueella on kolme erilaista maisema-aluetta: Rokua, Oulujoki ja Oulujärvi. Rokua Geopark -alueen luonnonmuodot, kasvit ja eläimet sekä kulttuuri kumpuavat ikivanhoista geologisista tapahtumista ja alueen historiasta.  Alueen peruskallio on 2,7 miljardia vuotta vanhaa. Sen yläpuolella olevissa muodostumissa näkyvät selvästi vain 10 000 vuotta sitten vallinneen jääkauden merkit. Tämän päällä on kerrostumia, jotka kertovat muun muassa maanviljelyksen, tervan tuotannon ja kuljetuksen historiasta, lohen kalastuksen historiasta sekä arkkitehtuurista. Alueella sijaitsevat myös Rokuan kansallispuisto ja Oulujärven retkeilyalue.

Retkeilijä katsoo hymyillen kameraan valoisassa, avarassa mäntymetsässä. Retkeilijällä on selässään reppu.

Retkeilijät valitsivat Rokua Geoparkin ja Rokuan kansallispuiston Vuoden retkikohteeksi 2018.

Tutustu Rokuan kansallispuistoon ja Oulujärven retkeilyalueeseen.

Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark

Koe erämaisten soiden rauha ja mystiikka. Löydä muinaisten geologisten tapahtumien jäljet.

Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark sijaitsee Länsi-Suomessa, kolmen maakunnan rajaseuduilla, yhdeksän kunnan alueella. Se kokoaa yhteen alueen kansainvälisesti merkittävän geologisen perinnön, arvokkaan luonnon, paikallisen kulttuurin erityispiirteet sekä houkuttelevimmat matkailupalvelut. Retkeilijöitä suuren, pyöreän kivenlohkareen juurella metsässä. Etualalla on opastetaulu.
Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, Hämeenkangas, Haapakeidas ja muut upeat kohteet esittelevät Geoparkin ainutlaatuista luontoa ja geologista tarinaa. Muinainen vuoristo on kahden miljardin vuoden aikana muuttunut soiden, metsien, jokilaaksojen ja harjujen rytmittämäksi maisemaksi, jossa viehättävät maalaiskylät, kirkot, kivisillat ja vanhat rakennukset edustavat erityistä paikallishistoriaa ja kulttuuria.

Retkeilijöille ja luonnossa liikkujille on monipuolisesti reittejä mäntykankaista mystisiin suoerämaihin. Pääset läheltä tutustumaan Geoparkin luonnon ihmeisiin ja vaikkapa pulahtamaan kirkkaisiin järviin ja eksoottisiin suolampiin. Nauti puhtaista raaka-aineista valmistetut elämykselliset herkut alueen ravintoloissa ja kahviloissa tai osta valmiit retkieväät mukaan.Pitkospuureitti kivikon päällä. Kivilouhikkoa ympäröi kesäinen metsä.
Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen vuonna 2020, toisena suomalaisena Geoparkina. Alue on noin tunnin ajomatkan päässä sekä Pirkanmaan, Satakunnan että Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksista, Tampereelta, Porista ja Seinäjoelta. Junat pysähtyvät Geoparkissa Parkanon asemalla. 

Tutustu Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoihin.

Tutustu Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-alueen virtuaalioppaaseen (lauhanvuoriregion.fi).

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark (lhgeopark.fi)

Kesäistä suomaisemaa lammen rannalla. Suolla kasvaa kukkivaa tupasvillaa ja mäntyjä. Lokki on laskeutunut suomättäälle.

Saimaa UNESCO Global Geopark

Saimaa on aavoja järvenselkiä, sokkeloista saaristoa, hiekkarantoja, kirkasta vettä ja ikivanhaa kallioperää sekä ihmisen elämää vuosituhansien aikana. Saimaa Geopark tuo esiin eteläistä Saimaata ja sen käyntikohteita, joiden kautta tarina sokkeloisen vesistön geologiasta, luonnosta ja ihmiselämästä avautuu uudella tavalla. Saimaan järvialueen kehitykseen ja vedenpinnan tasoihin on viime jääkautta seuranneena aikana vaikuttanut erityisesti epätasaisesta maankohoamisesta johtuva maanpinnan kallistuminen kohti kaakkoa. Saimaan rannoilla tämä kehitys näkyy eri korkeustasoilla muinaisrantoina ja jyrkkiin rantakallioihin tehtyinä esihistoriallisina kalliomaalauksina.

Ilmakuvassa kesäinen järvimaisema, jossa on saaria.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva Saimaa Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen vuonna 2021. Saimaa Geopark tuo esiin alueen ainutlaatuisia geologisia arvoja, vahvistaa paikallisten asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja kehittää alueen paikallistaloutta kestävän kehityksen ja vastuullisen matkailun kautta.

Ilmakuvassa kesäinen järvimaisema, jossa on saaria.

Soveltuvuus: Sopii koko perheelle, erityisesti retkeilystä ja luonto- ja kulttuurimatkailusta kiinnostuneille. Saimaa Geopark Partner -yrittäjät tarjoavat palveluita niin vesiretkeilijälle kuin alueen monipuolisilla maastoreiteillä patikoivalle. Soveltuu liikuntaesteisille osittain.

Saimaan Geopark-alueella sijaitsee useampi Metsähallituksen kohde. Näitä ovat Neitvuori (Mikkeli), Kärnäkosken linnoitus (Savitaipale) ja Pisamalahden linnavuori (Sulkava).

Saimaageopark.fi

Ilmakuvassa kesäinen järvimaisema, jossa on saaria.

Geopark-projektit

Salpausselkä Geopark

Kuudesta päijäthämäläisestä kunnasta koostuva Salpausselkä Geopark nostaa esille geologisesti merkittäviä kohteita ja näyttäviä maisemia Ensimmäiseltä Salpausselältä eteläiselle Päijänteelle. 

Ilmakuvassa kesäinen maisema, jossa on vettä ja saaria.

Salpausselät ovat Suomen kansainvälisesti tunnetuinta geologista luonnonperintöä. Koko eteläisen Suomen poikki ulottuvat Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä ovat korkeimmillaan ja näyttävimmillään Salpausselkä Geopark -alueella. Ne muodostavat alueella ainutlaatuisen, muinaisten jäätikköjokien virtausta kuvastavan kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjujaksojen kanssa. Salpausselät ja harjut hienoine ulkoilumaastoineen ja runsaine pohjavesivarantoineen ovat muodostuneet pääasiassa sulamisvesivirtojen kuljettamasta, lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa noin 12000 vuotta sitten. Mannerjäätikkö ja sen sulamisvedet ovat osaltaan muokanneet myös alueen lähes 2 miljardia vuotta sitten syntyneitä kalliokohteita sellaisiksi kuin ne ovat tänä päivänä. Alueen sadat järvet, pienistä suppalammista Suomen toiseksi suurimpaan järveen Päijänteeseen, luovat poikkeuksellisen hienoja maisemia ja virkistysmahdollisuuksia.

Maisemiltaan upeat Kelvenne ja Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuistossa sekä Paistjärven suojelualue ovat merkittäviä kohteita Salpausselkä Geopark -alueella. Myös muun muassa Kammiovuori, Vesijaon luonnonpuisto, Koreakoivu ja Kutajärvi geo-, luonto- ja kulttuurikohteina sijaitsevat alueella.

Tutustu Päijänteen kansallispuistoon ja Paistjärven suojelualueeseen

Merenkurkun maailmanperintöalue

Suomessa on myös paljon muita arvokkaita ja mielenkiintoisia geologisia luontokohteita. Arvokkain näistä on Merenkurkku, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde UNESCOn maailmanperintöluettelossa.

Tutustu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen.