Pihlajaveden luonto

Saimaaseen kuuluva Pihlajavesi levittäytyy Savonlinnan eteläpuolelle. Alue on liki 20 km leveä ja noin 40 km pitkä. Moni-ilmeinen järvimaisema muodostuu useista isoista saarista ja sadoista luodoista. Mannerjää on aikoinaan muovannut kivikkoisen saariston luode-kaakko-suuntaiseksi. Alue on maisemallisesti jylhää, ja rantamaisemaa hallitsevat karut kalliomänniköt.

Jylhä ja korkea kallio Pihlajavedellä. Kallio on lohkeillut alaosastaan suurina kulmikkaina lohkareina. Kallion yläosa kasvaa jäkälää. Puusto on harvaa, matalaa männikköä.

Kallioiden takana, saarten sisäosissa, on reheviä sekametsiä ja lehtoja. Pihlajaveden suurimmissa saarissa on ympärivuotista asutusta.

Pihlajaveden aarre - uhanalainen saimaannorppa

Hiljaa liikkuva ja luontoa kunnioittava vesillä liikkuja saattaa hyvällä tuurilla nähdä saimaannorpan. Utelias norppa saattaa hetken seurata ihmisten puuhia, mutta yleensä se sukeltaa melko nopeasti näkymättömiin.

Kahden saimaannorpan päät ovat vedenpinnan yläpuolella. Pieni jäälautta kelluu norppien vieressä.

Norpan pesimärauhan turvaamiseksi on talvisin syytä välttää liikkumista - ja varsinkin moottorikelkkailua - norpparannoilla. Tavallisesti norpalle kertyy ikää noin 20 vuotta, mutta yli 30-vuotiaita nestoreitakin on tavattu. Lue lisää saimaannorpasta.

Arvokkaita lintuluotoja

Pihlajavedellä pesii lähes 200 lintulajia. Lokit ja tiirat viihtyvät selkävesien arvokkaiden lintuluotojen turvassa. Vältä maihinnousua luodoille ja pieniin saariin lintujen pesimäaikana. Isompien ja suojaisempien saarten rantoja puolestaan suosivat kuikat, koskelot, peipot, pajulinnut ja metsäkirviset. Alue on myös vilkasta muuttoseutua. Vesistön yli lentää vuosittain tuhansia muuttajia.