Retkeilyreitit ja polut

Reittien lähtöpisteet

  • Luontopolku alkaa Lentuankoskentien varren pysäköintialueelta.

Luontopolku

  • Lauttavaaran luontopolku, 1,7 - 2,5 km, muodostaa rengasreitin. Kuikkapuro sijaitsee rengasreitiltä eroavan pistopolun päässä, siellä käynti jatkaa polkua 800 metrillä. Luontopolkua voi kulkea molempiin suuntiin ja polulta voi myös poiketa. Luontopolku tuo esille kainuulaisen luonnon monimuotoisuutta ja esittelee nykyaikaisia metsänhoitotoimenpiteitä. Opetustilanteissa tutkiminen ja pienimuotoinen näytteiden kerääminen hyvien tapojen mukaisesti on luvallista ja jopa suositeltavaa. Lauttavaaran luontopolku sopii erinomaisesti aloitteleville retkeilijöille. Reitti ei ole kuljettavissa lastenvaunuilla ja pyörätuolilla.
    • Palvelut: Numeroidut tehtäväalueet polun varrella.
    • Luontopolkuesitettä saa Kuhmon luontokeskus Petolasta.
    • Laavu ja tulentekopaikka sijaitsevat rengasreitin puolivälissä.

Luontopolun kohteet:

1. Kivelän taloautio

Kivelän tilan pellot ja pihapiiri on raivattu aikoinaan metsästä. Peltojen viljelyn loputtua ne ovat palautumassa uudelleen metsiksi. Pelloilla ja pihapiirissä kasvaa monia luonnonkasveja ja perinteisiä puutarhakasveja.

2. Metsän sylissä suo

Polun varren runsaspuustoisella rämeellä kasvaa pääasiassa mäntyjä sekä erilaisia suon ja metsän varpukasveja. Räme on karu suo.

3. Aihkimänty

Aihki on kilpikaarnainen, yli 150 vuotta vanha mänty, joka on lopettanut pituuskasvunsa, mutta on vielä elävä puu. Polun varren vanha puu on kehittyvä aihki.

4. Jäkäläkankaat 

Männikkökankaalla maanpinnan peittävät jäkälät ja varpukasvit. Alueella esiintyy mm. harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälää, isohirvenjäkälää sekä kanervaa, joka on Kainuun maakuntakukka. Jäkäläiset kalliot ja kankaat ovat herkkiä kulumiselle.

5. Kallioperä ja maanpinnan muodot 

Kallioperä alueella on gneissi-graniittia, joka on maapallon vanhinta geologista muodostumaa. Maaperä on hiekkamoreenia, mutta paikoin esiintyy paljaita kallioita. Luontopolun korkein kohta on 210 m merenpinnan yläpuolella. Lammasjärven pinta on noin 50 m alempana.

6. Metsän satoa

Luontokoulumetsässä kasvaa monipuolinen marja- ja sienilajisto. Alueella kasvaa runsaasti puolukkaa, juolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Ruokasieniksi poimitaan vain sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnetaan!

7. Retkeily ja erätaidot 

Laavua ja nuotiopaikkaa käytetään taukopaikkana sekä luonto-opastus- ja opetusohjelmien toteutuspaikkana. Nuotion tekeminen ja ruuanlaitto antavat monenlaisia elämyksiä luonnossa liikkujille. Samalla on hyvä kerrata jokamiehenoikeuksia ja roskattoman retkeilyn taitoja.

8. Luonnonmetsä

Luontokoulumetsän alueesta osa on vanhaa, lähes luonnontilaista metsää. Puusto on monilajista ja monenikäistä. Käävät lahottavat puita ja luovat elinympäristöjä, joissa monet muut eliöt, kuten hyönteiset ja kololinnut elävät. Maan peittona kasvaa monipuolinen sammallajisto.

9. Metsät

Metsät alueella ovat vaihtelevia sekametsiä, jossa lintujen sekä laji- että yksilömäärä on runsas. Metsätyypiltään alueen metsät ovat enimmäkseen tuoretta kangasmetsää. Tuoreen kankaan metsätyyppejä ovat puolukka-mustikkatyyppi ja metsälauha-mustikkatyyppi.

10. Metsien käsittely ja uudistaminen

Luontokoulumetsän alue on talousmetsää ja alueella esitellään Metsähallituksen ympäristöoppaan käytännön sovellutuksia. Luontokoulumetsän alueella on tehty hakkuita vuonna 2001 monitoimikoneella ja hakkuualueelle on istutettu männyn taimia vuonna 2004.

11. Pienvedet ja korpisuo

Kuikkapuro alkaa Isosta Kuikkalammesta ja laskee Lammasjärven Porolahteen. Luontokoulumetsän kohdalla puronvarsi on luonnontilaista metsäkortekorpea, jonka puuston muodostaa kuusi ja koivu, mutta seassa on mäntyjäkin. Kortteiden lisäksi alueella kasvaa monia saniaislajeja sekä yövilkka.

12. Metsien käyttö

Luontokoulumetsän metsiä on väljennyshakattu ja lannoitettu, jotta ne tuottaisivat enemmän raaka-ainetta metsäteollisuudelle. Luonnontilaisen puuston rakenne on muuttunut hoidetussa metsässä. Puut ovat järeitä ja hyvälaatuisia. Metsä on valoisa ja ilmava.

13. Tervahauta

Luontokoulumetsän männikköjä on käytetty tervanpolttoon. Osin sen seurauksena nuoret männiköt vähenivät luontaisilta kasvupaikoiltaan ja niiden tilalle tuli karulla maalla huonosti kasvavia kuusikoita. Maastossa näkyvinä merkkeinä tervanpoltosta ovat pyöreät syvennykset, tervahaudan pohjat.

Moottorikelkkaura


Kuhmosta pohjoiseen vievä moottorikelkkaura sivuaa Lauttavaaran luontokoulumetsän koillisreunaa. Muualla alueella kelkkailu on kielletty. Moottorikelkkailijoille ei ole palveluja Lauttavaaran alueella.