Jättikodan ja Leirikoululaavun katot kunnostettu 

(Päivitetty 18.9.2020) 

Hämeenkankaan suosittujen taukopaikkojen, Jättikodan ja Leirikoululaavun, katot on kunnostettu. Kunnostukset on toteutettu osana maaseuturahoitteista Lauhanvuoren-Hämeenkankaan Geopark-kohteiden maastopalvelujen kehittäminen -hanketta.

Hämeenkankaalla tehdään kävijätutkimusta

(Päivitetty 21.8.2020)

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -alueella on käynnissä kävijätutkimus. Tutkimuksessa selvitetään alueen luontokohteiden kävijärakennetta, kävijöiden suosituimpia harrastuksia, käyntikohteita, rahankäyttöä ja kävijöiden kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen kehittämisessä. Vastaamalla kävijätutkimukseen voi antaa palautetta sekä vaikuttaa alueen kehittämiseen. Haastattelujen lisäksi alueella on tutkimuksen vastauspisteitä paperilomakkeineen sekä QR-koodilinkkejä sähköiseen lomakkeeseen. Kävijätutkimusten tiedonkeruu toteutetaan koko Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-projektialueella 23.4.-31.10.2020 osana Kestävää kehitystä Geoparkissa -hanketta. Hanketta hallinnoi Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry, ja sen osatoteuttajana toimii Luonnonvarakeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2019–31.12.2021. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 400 000 €, josta EU:n Maaseuturahaston rahoitusosuus on noin puolet. Rahoitukset tulevat Suupohjan eli Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksilta.

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkista Suomen toinen UNESCO Global Geopark

(Päivitetty 10.7.2020)

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark haki UNESCOn Global Geopark -jäsenyyttä syksyllä 2018 ja heinäkuun alussa 2020 UNESCOn hallintoneuvosto hyväksyi alueen Geopark-ohjelmaan ja kansainvälisen verkoston jäseneksi. Länsi-Suomessa kolmen maakunnan alueella sijaitsevasta Geoparkista tuli samalla Suomen toinen UNESCO Global Geopark Rokuan jälkeen. Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee Länsi-Suomessa kolmen maakunnan rajaseudulla. Geopark-kuntiin lukeutuvat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki Etelä-Pohjanmaalla, Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi ja Siikainen Satakunnassa sekä Parkano ja Kihniö Pirkanmaalla. Kunnat ovat jo vuosien ajan kehittäneet aluetta kohti UNESCO Global Geopark -verkoston jäsenyyttä tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, yritysten, yhdistysten ja asukkaiden sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 
Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin geologinen pääteema kuvaa maiseman kehitystä muinaisesta vuoristosta nykyiseksi suomaaksi. Alueen kansainvälisesti merkittävimpiä erityispiirteitä ovat Lauhanvuoren ajallisesti pitkä ja monivaiheinen geologinen historia, arvokkaat suokokonaisuudet, Susiluola sekä Suomen hienoimpiin lukeutuvat pulppuavat lähteet.

Geopark-statuksen hakuun valmistautuminen on edellyttänyt alueen laaja-alaista kehittämistä, kattavaa yhteistyötä, investointeja ja inventointeja, valintojen tekemistä sekä pitkäjänteistä sitoutumista Geoparkin jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa.

Metsähallituksen johdolla on rakennettu retkeilypalveluja geokohteisiin ja tuotettu opastusaineistoja. Myös kunnat ovat kehittäneet Geopark-aluetta ja Geoparkin toimintaa yhteisillä hankkeilla. Geopark ei ole suojelualue, vaan työkalu, jonka avulla geologisesti arvokasta aluetta ja sen elinvoimaa kehitetään ja nostetaan esiin alueen arvokasta geologiaa, luontoa ja kulttuuria. 

Geopark-alueen suosituimpia nähtävyyksiä ovat Kivijata ja Spitaalijärvi Lauhanvuoren kansallispuistossa, Kauhaneva ja Katikankanjoni Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa ja Hämeenkankaan lähteet.