Rehevien lehtojen ja ankarien kallioiden lajistoa

Rukan-Valtavaaran alueen vaarat ovat jäänteitä muinaisesta svekokarjalaisesta vuoristosta, jota ajan hammas on kuluttanut säästäen ainoastaan kovimmista kivilajeista koostuvan osan. Alue sijaitsee valtaosaltaan muuta Kuusamoa korkeammalla, joten alueella on paljon erilaisia luontotyyppejä. Valtavaaran suojelualueelta löytyy paljaita kallioita, kuusimetsiä sekä soisia painanteita. Ruka-Valtavaaran vaaraketjusta löytyvät Kuusamon korkeimmat vaarat, Valtavaara yltää 492 metrin korkeuteen.

Kallioperän kalkkipitoisuudesta sekä pienilmaston kosteusoloista johtuen alueen kasvillisuus on rehevää ja lajisto monipuolista. Tunturikasvien kirjo on laaja, sillä alueella on tyypillisiä etelävuori -kallioita, joiden olosuhteet vastaavat alppikasvien vaatimuksia. Näillä kallioilla kasvaa Suomessa ainutlaatuinen pohjoisten ja eteläisten lajien sekoitus. Tunturivihvilä, sielikkö, kurjenkanerva ja riekonmarja ovat Valtavaaralla esiintyviä tunturikasveja.

Sieniä poimivien iloksi Valtavaaran alueella kasvaa ainakin rouskuja, haperoita ja tatteja.

Rehevää lehtokasvillisuutta metsän keskellä.

Lintuharrastajan varma paikka

Valtavaara tunnetaan erityisesti linnuistaan, ja linturetkeilijä kiikareineen onkin tavallinen näky vaaramaisemissa. Alueen linnuston erityispiirteisiin kuuluu runsas ja edustava kuusimetsälajisto sekä rehevissä lehdoissa laulavat, levinneisyydeltään eteläiset lajit. Valtavaaran symbolina voisi pitää sinipyrstöä, joka esiintyy alueella vuosittain vaihtelevasti, mutta (toistaiseksi) takuuvarmasti! Muita mielenkiintoisia lajeja ovat mm. taviokuurna ja idänuunilintu. Lisätietoja lintujen tarkkailusta Valtavaaralla.

Valtavaara on tunnettu näköalapaikka, jossa voi ihailla maisemia Pohjois-Kuusamossa sijaitsevalle Kitkajärvelle saakka ja lännessä pitkälle Kuontivaaran suuntaan. Valtavaaran lisäksi luonnonsuojelualue tarjoaa silmänruokaa muidenkin vaarojensa huipuilta.

Kuukkeli nuoren männyn oksalla.

Valtavaara-Pyhävaaran alueen nähtävyydet

Valtavaara - Kuusamon korkein luonnontilainen vaara

Vaativakin kipuaminen ylös Valtavaaran laelle palkitsee maisemillaan. Valtavaara tarjoaa hulppeat kaukomaisemat ympäröiviin alueisiin jokaiseen ilmansuuntaan. Naapureina siintävät Rukatunturi ja Konttainen. 

Juhannuskallio - keskiyön auringon retkikohde

Juhannuskallion alla on ennen aikaan vietetty juhannusjuhlia, siitä nimi - Juhannuskallio. Juhannuskallion laelta avautuvat upeat näkymät eri puolille Kuusamoa ja jopa Venäjälle saakka.

Juhannuskalliolle vie merkitty, 300 metriä pitkä reitti. Suosittelemme, ettei polun ulkopuolella liikuta, koska kallioalue on vaarallinen ja siellä esiintyy uhanalaisia kasveja.

Juhannuskallion lakialueella on liikkumiskielto 1.4.-15.8. Lisätietoja Ohjeet ja säännöt -sivulta.

Pirunkirkon luolat

Juhannuskallion luolat on tunnettu matkailunähtävyytenä jo pitkään. Juhannuskallion alueen Pirunkirkko-niminen luola ja pienemmät luolat sijaitsevat jyrkässä kalliossa lähellä Rukatunturintien ja Rukajärventien kiertoliittymää. Luola on houkutellut kiipeilijöitä ja siellä on aikoinaan pidetty jopa vieraskirjaa. 

Juhannuskallion lakialueella on liikkumiskielto 1.4.-15.8. Kielto koskee myös Pirunkirkon luolien aluetta. Lisätietoja Ohjeet ja säännöt -sivulta.

Pirunkirkon kallio talvella. Rinteillä on lunta.

Pyhävaara

Pyhävaara sijaitsee Rukatunturin eteläpuolella. Pyhävaaran laella on vielä vuonna 1830 ollut seita, pyhä kivi, josta vaara lienee saanut nimensä. Pyhävaara on entisaikoina ollut tärkeä lappalaisten pyhä paikka. Paljaskallioinen, ilta-aurinkoon päin avautuva kallioseinämä onkin varsin kunnioitettavan näköinen.

Suosittelemme, ettei Pyhävaaran alueella liikuta muualla kuin merkityillä reiteillä, koska kallioalue on vaarallinen ja siellä esiintyy uhanalaisia kasveja.

Konttainen

Konttainen on paljaskallioinen näköalavaara Karhunkierroksen varrella. Konttainen sijaitsee Virkkulan-Vuotungintien (nro 8694) pohjoispuolella, jossa on pysäköintialue.

Konttaisen vaara- ja metsämaisemaa kesällä.