Älänteen historia

21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet..

Järvimalmin nosto

Älänteen alue oli yksi suurimmista järvimalmin nostoalueista Rautavaaralla. Malmia nostettiin vain kesäaikaan ja yleensä tyynellä säällä. Malmi nostettiin järven pohjasta lautalle tai veneeseen pussimaisella kauhalla ja ruskeat malmirakeet seulottiin mudasta. Huuhdottu malmi säilytettiin rannalla suuressa kasassa eli rutnikassa. Talvella malmi ajettiin rutnikasta ruukeille. Älänteen korkealaatuista järvimalmia myytiin pääasiassa Juantehtaalle Juankoskelle, josta siitä jalostettiin rautaa.

Älänteen runsaita malmivaroja hyödynsivät myös alueen talopojat oman kotitaloutensa tarpeisiin. Älänteellä on muun muassa Näätähiekalla, Tulilahdessa, Kuokanniemessä ja Multakankaalla harkkohyttejä muistona raudan jalostuksesta. Harkkohytit näkyvät maastossa kuoppina, joiden vierellä on malmin käsittelystä johtuvia kuonakasoja. Harkkohytissä eli puulla tai kivillä vuoratussa maakuopassa talonpojat sulattivat järvimalmista rautaa tarve-esineitä varten. Suomessa järvimalmia nostettiin noin vuodesta 400 lähtien aina 1800-luvun loppuun asti. Älänteellä malminnoston muisto elää yhä paikannimissä - esimerkiksi Älänteen etelärannalla on Rutnikkahiekka.