Retkeilyreitit ja polut

Hetan alueella on luontopolkuja sekä muutamia pitempiä retkeilyreittejä.

Reittien lähtöpisteet

  • Hetan pohjoispuolella sijaitseville poluille ja laduille pääsee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihalta tai Enontekiön koulukeskuksen takaa.
  • Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon lähtevän retkeilijän on ensin ylitettävä Ounasjärvi, mikä onnistuu helposti Hetan yrittäjien venekyydillä. Venelaitureiden sijainnit kannattaa kysyä suoraan yrittäjiltä.
  • Kansallispuistossa kulkeville hiihtoreiteille pääsee Hetan kirkonkylästä mm. kunnantalon takaa kalasataman rannasta ja Paavontalon kohdalta kylän itäpuolelta.

Kuva: Maarit Kyöstilä

Luontopolut

  • Jyppyrän polku, 1,6 km lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta ja sitä pitkin pääsee Jyppyrävaaran laella sijaitsevalle näköalapaikalle. Polku on merkitty punaisilla aurinkomerkeillä. Polun varrella aikaisemmin olleet portaat on purettu. Polun kohdeopasteissa kerrotaan alueen historiasta: juhannuksenviettotavoista ja seitakivistä. Jyppyrän polku on osa Hetan lähialueen reitistöä (julkaisut.metsa.fi).
  • Peurapolku, 2 km, esittelee peuranpyyntiä. Polku alkaa Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta. Se kulkee Jyppyrävaaran eteläpuolella tasaista, helppokulkuista maastoa pitkin. Peurapolun kautta kulkevat Hetan lähialueen reitit: Kuntopolku sekä Palosenjärven ja Pahtajärven polut. Peurapolun varrella on useita vanhoja pyyntikuoppia, hangasaitaa sekä peuranpyyntikulttuurista kertovia tauluja. Polku on merkitty peurapatsaisiin kiinnitetyillä sorkan jäljillä.

Muut reitit

  • Portaat Jyppyrälle. Kuva: Maarit KyöstiläKuntopolku, 4 km, lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta kahden rakennuksen välistä. Polku on merkitty vihreillä reittimerkeillä. Alkumatkan se kulkee samaa reittiä Jyppyrän laelle menevän polun kanssa. Polku kiertää Jyppyrävaaran laen itäpuolelta ja reitin puolivälissä se yhtyy valaistuun kuntorataan. takaisin luontokeskukseen reitti palaa Peurapolkua pitkin.
  • Palosenjärven polku, 9,5 km, lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta kahden rakennuksen välistä. Polku on merkitty ruskeilla reittimerkeillä. Polku kiertää Jyppyrävaaran laen itäpuolelta. Se kulkee halki valaistun kuntoradan yläympyrän ja ylittää Jyppyränselän. Paljasselän rinteessä polku erkanee Pahtajärven reitistä ja kääntyy etelään päin kohti Hetan keskustaa. Palosenjärvi jää polun itäpuolelle. Kun reitti kohtaa valaistun kuntoradan, se kääntyy kohti koillista. Takaisin luontokeskukseen pääsee Peurapolkua pitkin. Koko reitti on merkitty ruskeilla reittimerkeillä.
  • Pahtajärven polku, 18 km, lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta kahden rakennuksen välistä samaa reittiä kuin Kuntopolku, Palosenjärven ja Näkkälän polut.Pahtajärven polku on merkitty sinisillä reittimerkeillä. Polku jatkaa Jyppyrällä valaistun kuntoradan halki kohti Paljasselkää. Sissanginselällä Pahtajärven polku kääntyy länteen päin ja Näkkälään menevä polku jatkaa kohti pohjoista. Närpistönjoen laavun jälkeen Pahtajärven polku kääntyy kohti etelää ja Pahtajärveä.

    Jylhimmät maisemat polulla kulkija voi nähdä Pahtajärvellä, jossa järvi näkyy alhaalla kanjonissa polun kulkiessa ylhäällä järven itäpuolen rinteellä. Reitin varrella on muutama kaunis kosteikko, jossa kasvaa runsaasti kulleroita ja metsäkurjenpolvia.

    Vähän ennen Hetan kylää Pahtajärven polku yhtyy valaistuun kuntorataan, jota pitkin voi jatkaa takaisin luontokeskukseen. Viimeinen kilometri kuljetaan Peurapolkua pitkin.

    Pahtajärven polun risteyskohdissa on opastetaulu tai viitta. Reitillä on pitkospuita, mutta vedenpitävät maastojalkineet ovat siitä huolimatta tarpeen.
    • Palvelut: Sissanginselän ja Paljässelän välissä on lukittu Sissangin kota, jota voi vuokrata. Reitin puolivälissä sijaitsee Närpistön laavu.
    • Nähtävyydet: Pahtajärvi, joka on pitkä ja kapea rotkojärvi.
  • Hetta - Näkkälä -reitti, 26 km, on Hetasta Näkkälän kylään johtava polku.
  • Hetta - Pallas -reitti, 55 km, on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella kulkeva merkitty kesäreitti. Reitille lähtijän on ensin ylitettävä Ounasjärvi venekuljetuksella.

Hiihtoreitit

Hetan alueella on kevätaikana lukuisia eri hiihtoreittivaihtoehtoja (www.tosilappi.fi). Alkutalvella pidetään auki ainoastaan valaistua latua. Heti, kun lunta on riittävästi, avataan myös latu Pyhäkerolle. Helmikuun puolessa välissä ovat yleensä kaikki ladut jo käytössä.

Tunturialueella hiihdettäessä on aina olemassa omat riskinsä, joihin kannattaa varautua. Tuuli voi olla purevan kylmää ja latu-ura umpeutuu tuiskusäässä helposti. Ei kannata koskaan lähteä tunturiin ilman kunnon varusteita. Latukarttoja saa Tunturi-Lapin luontokeskuksesta tai kartan voi tulostaa itselleen Enontekiön kunnan verkkosivuilta (www.tosilappi.fi).

  • Valaistu latu, 10 km. Jyppyrävaaraa kiertävää valaistua latua voi kutsua myös ensilumenladuksi, sillä se avataan heti, kun pysyvä lumi on satanut maahan eli yleensä loka- marraskuussa. Latu on keskivaikea ja se soveltuu sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotyylillä hiihtämiseen. Pimeänä aikana ladun valot syttyvät hämärän tullessa ja sammuvat iltaisin klo 22:00.

    Valaistulle ladulle pääsee koulukeskuksen takaa. Latua pitkin kivutaan vaaran päälle, jossa on 3,3 km pituinen ympyränmuotoinen lenkki. Yläympyrässä kiertosuunta on vastapäivään. Latua ylläpitää Enontekiön kunta.

    Valaistulta ladulta pääsee vajaan kilometrin pituista yhdyslatua pitkin Hetan hiihtomaahan asti. Hiihtomaasta on lyhyt matka Tunturi-Lapin luontokeskukseen. Myös yhdyslatu on valaistu.
  • Pahtajärven latu, n. 18 km. Reitille on helpointa lähteä koulukeskuksen takaa valaistua kuntolatua pitkin. Pahtajärven latu erkanee valaistulta kuntoladulta noin 1,6 km kohdalla. Latu luokitellaan alkuosiltaan keskivaikeaksi, mutta lähestyttäessä Närpistön laavua maasto muuttuu tasaisemmaksi ja loppuosa onkin helppoa. Latu jatkuu rivitalojen läheltä Närpistöjokea tai joen rantaa pitkin Ounasjärvelle.

    Pahtajärven ladulla voi hiihtää sekä vapaalla että perinteisellä tyylillä, vaikkakin sitä pidetään lähinnä perinteisen latuna. Kiertosuunta on vapaa. Ladun vauhdikkaimmat laskut ovat Sissangin kodan molemmin puolin. Lumisateen jälkeen latu avataan yleensä vasta Pyhäkeron, Sioskurun ja Onnasvaaran latujen avaamisen jälkeen. Latua ylläpitää Ounaksen Tunturiladut Oy.

    Ladulle pääsee myös Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihalta. Tällöin on suositeltavampaa hiihtää Paljaselän kautta Närpistön laavulle ja sieltä Pahtajärven kautta Hettaan.
    • Palvelut: Sissanginselän ja Paljässelän välissä on lukittu Sissangin kota, jota voi vuokrata. Reitin puolivälissä sijaitsee Närpistön laavu.
    • Nähtävyydet: Pahtajärvi, joka on pitkä ja kapea rotkojärvi.
  • Hetta - Pyhäkero -reitti, n. 7 km. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevalle Pyhäkeron autiotuvalle menee useita latuja, joille kaikille yhteistä on se, että aluksi on ylitettävä Ounasjärvi. Helpommat ladut ovat Paavontalolta tai Hetan Kodalta lähtevä itäisin latu sekä läntisin latu, jolle pääsee myös Hetan keskustasta. Keskimmäinen latu luokitellaan keskivaikeaksi.

    Laduilla voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla tyylillä ja niissä on hiihtourat molempiin suuntiin. Kiertosuunta on vapaa. Koska kaikki eri ladut palaavat takaisin Hettaan Ounasjärven kautta, paluumatkan voi suorittaa eri reittiä pitkin. Lumisateen jälkeen Hetasta Pyhäkerolle johtavat ladut avataan ensimmäiseksi. Latua ylläpitää Ounaksen Tunturiladut Oy.
  • Hetta - Pyhäkero - Sioskuru -reitti, 15 km. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevalle Sioskurulle pääsee hiihtämällä ensin Pyhäkeron autiotuvalle, jonne pääsee eri puolilta Hetan kylää. Pyhäkerolta hiihtoreitti jatkuu harvahkossa männikössä, kunnes saavutaan pitkään ja kapeaan Koivukuruun, jossa kannattaa varoa vastaantulijoita. Kurun jälkeen avautuu edessä puuton paljakka. Matkan puolivälissä hiihtoreitiltä erkanee Sammalvaaran menevä latu. Sammalvaaran risteyksen jälkeen aletaan pikkuhiljaa laskeutua Sioskurua kohti. Siellä sijaitsee Sioskurun autio- ja varaustupa.

    Pyhäkerolta Sioskurulle johtava latu pyritään avaamaan lumisateiden päätyttyä heti Hetta - Pyhäkero -latujen jälkeen. Sioskurun ladulla on hiihtourat molempiin suuntiin ja sitä voi hiihtää myös vapaalla tyylillä. Latu on Pyhäkerolta eteenpäin luokiteltu keskivaikeaksi. Sitä ylläpitää Ounaksen Tunturiladut ry.
  • Ullajärven latu, n. 20 km. Ullajärven latureitille pääsee Ounasjärveltä Pyhäkerolle päin menevää itäisintä latua pitkin. Tältä reitiltä Ullajärven latu kääntyy vasemmalle Ounasjärven takana. Latu kulkee Ullajärven läheltä yhtyen Onnasvaaran latuun noin 2,5 km ennen Pyhäkeron kämppää. Risteyksestä voi jatkaa myös Onnasvaarojen kautta Sioskurua kohti, jolloin laturetken pituudeksi tulee noin 39 km.

    Ainoa vaikeampi kohta ladussa on Pyhäkero-Onnasvaara -väli. Muutoin Ullajärven latu on luokiteltu helpoksi.

    Ullajärven latu on erämaalatu, joka avataan lumisateiden jälkeen viimeisten latujen joukossa. Erämaaosuudella ei ole luisteluhiihtouraa, mutta luistelutyyliä voi käyttää tilanteen mukaan. Kiertosuunta on vapaa. Latua ylläpitää Ounaksen Tunturiladut Oy.
  • Sammalvaaran latu, n. 30 km. Ladulla ei ole määriteltyä hiihtosuuntaa. Ladulle voi lähteä hiihtämällä ensin Hetasta Pyhäkerolle ja sieltä edelleen Sioskurulle päin niin kauan kunnes Sammalvaaran latu erkanee Sioskurulle menevästä hiihtoreitistä. Hetasta päin lähdettäessä ladulle pääsee hiihtämällä aluksi läntisintä Pyhäkerolle johtavaa latua pitkin, jolta Sammalvaaran reitti erkanee. Suurimman osan matkaa latu kulkee helpossa maastossa. Hetasta päin hiihdettäessä ennen Postitupajärven laavua on kuitenkin yksi vauhdikkaampi lasku.

    Sammalvaaran latu on erämaalatu, joka avataan lumisateiden jälkeen viimeisenä. Reitillä ei ole luisteluhiihtouraa. Latua ylläpitää Ounaksen Tunturiladut Oy.
    • Palvelut: Pyhäkeron autiotupa ja Pyhäkeron kahvio, Postitupajärven laavu ja Rautujärven tulentekopaikka.
  • Onnasvaaran latu, n. 38 km . Hetasta hiihdetään Pyhäkeron autiotuvalle, josta jatketaan vasemmalle päin. Onnasvaaran latua pitkin kierretään koko Pyhäkero ympäri Onnasvaarojen kautta ja palataan takaisin Sioskurun kautta Hettaan.

    Onnasvaaran latu kannattaa kiertää myötäpäivään. Latuosuus Pyhäkerolta Savilammen kodalle on vaikea. Osa laskuista on jyrkkiä ja mutkikkaita. Mäkien kohdalla kannattaa aina varoa mahdollisia vastaantulijoita. Kodalta Sioskurulle menevä osuus on helppoa maastoa.

    Latua voi hiihtää perinteisen tyylin lisäksi myös vapaalla tyylillä. Latu pyritään aukaisemaan lumisateiden jälkeen heti Pyhäkeron ja Sioskurun latujen jälkeen. Latua ylläpitää Ounaksen Tunturiladut Oy.
  • Palvelut: Pyhäkeron autiotupa ja Pyhäkeron kahvio, Savilammen kota sekä Sioskurun autio- ja varaustupa.

Vesi- ja melontareitit

  • Ounasjoki, n. 300 km.  (www.ounasjoki.fi) Ounasjärvestä lähtevä Ounasjoki  on suurin kokonaan maamme rajojen sisäpuolella oleva vapaana virtaava joki.. Se on mielenkiintoinen kohde retkimelojille. Joelle luonteenomaisia ovat pyöreähköt veden ja jään hiomat kivet, joita on ylävirran suunnasta vaikea havaita. Koskiluokitus vaihtelee I - III. Vaikeimmat kosket ovat Kurkkio, Köngäs sekä Molkoköngäs.

    Joentekiäinen ja Ounastunturit. Kuva: Maarit Kyöstilä

    Mikäli haluat meloa koko joen Hetasta aina Rovaniemelle asti, kannattaa varata aikaa vähintään kaksi viikkoa. Matkalla on yli kolmekymmentä koskipaikkaa ja pudotusta kertyy yli 200 metriä. Joen varrella on kyliä, mutta myös pitkiä asumattomia taipaleita. Ketomellasta Rovaniemelle asti joen lähellä kulkee maantie. 

    Melontareitti alkaa Ounasjärven itäpäästä, jonne on melontamatkaa Hetan keskustasta noin viisi kilometriä. Ensimmäinen koski on noin 400 m pituinen matala ja kivikkoinen Periläkoski. Kosken jälkeen saavutaan Perilänjärvelle, jonka itäosassa Ounasjokeen yhtyy pohjoisesta päin virtaava Näkkäläjoki. Muutaman kilometrin päästä joki laajenee Joentekiäisen suvannoksi. Tässä kohdassa Ounasjokeen laskee Vuontisjärven entinen laskujoki Vanhajoki. Joentekiäisestä Ounasjoki jatkaa kohti etelää.

    Melontaretkellä voi myös kalastaa, mutta kannattaa ottaa selville ennen lähtöä, mitä lupia tulee tarvitsemaan. Ounasjoen Enontekiön kunnan alueella olevalla osuudella on kolmen eri osakaskunnan ja Metsähallituksen vesistöjä. Varsinainen yhteislupa-alue (www.ounasjoki.fi) alkaa vasta Kittilän kunnan puolelta.
    • Palvelut Enontekiön alueella: Laavu Periläjärven rannalla (hoidosta vastaa Enontekiön kunta), tulentekopaikka ja Sioskosken päivätupa ennen Ketomellan kylää.

Pyöräilyreitit

  • Hetan kylän läpi itä-länsisuunnassa kulkee valtakunnallinen pyöräilyreitti nro 21. Etelästä päin tultaessa reitti 21 kulkee Keminmaasta Kolarin ja Äkäslompolon kautta Muonioon ja sieltä Palojoensuuhun, josta voi kääntyä kohti Hettaa. Palojoensuusta reittiä pitkin pääsee myös Kilpisjärvelle.

    Hetan kylän kohdalla reitti kulkee pyöräteitä pitkin ja se jatkuu Hetasta itään päin Peltovuoman kylän kautta kohti Raattamaa. Pyöräilyreitti on merkitty ruskea-valkoisin polkupyörätunnuksin.
    • Palvelut: Kylien läheisyydessä on majoitusta ja kauppoja. Enontekiöllä kauppoja on Hetan ja Kilpisjärven kylissä.
  • Hetasta voi ajaa maastopyörällä Näkkälän kylään Hetta-Näkkälä -reittiä, 26 km, pitkin. Reitti on merkitty ja sitä pidetään vaikeana.

Moottorikelkkailureitit ja -urat

Hetan alueelta pääsee eri suuntiin moottorikelkkailureittejä pitkin. Helpoin tapa lähteä reitille on mennä Ounasjärvelle, jota pitkin kulkee moottorikelkkailureitti itä - länsi-suunnassa. Tältä reitiltä pääsee etelään päin Muonioon sekä Pyhäkeron autiotuvalle. Itään päin moottorikelkalla voi ajaa kohti Kittilää Vuontisjärven, Peltovuoman ja Nunnasen kautta tai kääntyä ennen Vuontisjärven kylää kohti Raattamaa. Länteen menevää reittiä pitkin pääsee Palojonsuun kautta Kilpisjärvelle. Pohjoiseen päin lähtee kaksi erillistä moottorikelkkailureittiä, jotka kohtaavat Palojärven kohdalla. Palojärvestä matkaa voi jatkaa moottorikelkkailu-uraa pitkin aina Kilpisjärvelle saakka.

Hetan alueella moottorikelkkailureittejä pitkin kelkkailevan ei tarvitse hankkia lupia. Alueen reittejä ylläpitää Enontekiön kunta (www.enontekio.fi). Enontekiön alueen moottorikelkkailureiteillä ei ole vielä tehty virallisia reittitoimituksia, joten ajaminen niillä tapahtuu omalla vastuulla.

Niiden, jotka lähtevät kelkkailemaan Hetasta erämaa-alueiden kautta Kilpisjärvelle, tulee hankkia Metsähallituksen moottorikelkkalupa (www.eraluvat.fi), sillä Palojärveltä Kilpisjärvelle kulkee Metsähallituksen maksullinen moottorikelkkailu-ura.

Retkikartta.fi: Hetta

Retkikohteissa lemmikkieläimet pidettävä kytkettynä. Kuva: Seppo Leinonen

Luonnonsuojelualueilla lemmikit on pidettävä kytkettyinä.