Retkeily & ulkoiluPituus47.7 km
Kesto(72 tuntia)
HaastavuusVaativa
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin pitkä vaellusreitti on 50 km:n pituinen Hetta-Pallas-vaellusreitti. Reitti linjattiin jo vuonna 1934. Reitti kulkee yli tuntureiden poiketen välillä alas kuruihin kuin valmistaakseen kulkijaa kohtaamaan uuden henkeä salpaavan maiseman seuraavan tunturin laelta.
Tunturi-Lappiin kesä saapuu myöhemmin kuin eteläiseen Suomeen
Otathan huomioon, että olosuhteet Tunturi-Lapissa ovat vielä talviset ja kesä saapuu tunturiin myöhemmin kuin eteläiseen Suomeen. Kesäretkiä ja pidempiä vaelluksia suosittelemme suunnittelemaan tavallisesti juhannuksen jälkeiselle ajalle, esimerkiksi Kalottireitille suosittelemme lähtemään vasta heinäkuussa. Tunturissa voi olla vielä pitkälle kesäkuuta lunta ja sulamisvedet nostavat vesistöjen pintaa sekä virtaamia. Sulamisvesi on erittäin kylmää, mikä lisää haastetta pientenkin vesistöjen ylittämiseen.
Nämä retkikohteet ja reitit kiinnostavat ensi kesänä luonnossa liikkuvia
Metsähallituksen Erä- ja luontoyhteisössä käytiin viime vuonna keskustelua, jossa jaettiin kesän retkisuunnitelmia. Erä- ja luontoyhteisö on Metsähallituksen asiakastutkimuksen alustana toimiva yhteisö, johon kuuluu noin 1200 retkeilijä- ja eränkävijäasiakasta eri puolilta Suomea. Jäsenistä 225 osallistui retkisuunnitelmia koskevaan keskusteluun.
Lue lisää
Kulkeminen ei ole turvallista talvellaTalvella on syytä pysytellä alavampia maita pitkin kulkevilla latureiteillä.
TulentekopaikkaReitillä on useita tulentekopaikkoja. Tarkista aina voimassa oleva maastopalovaroitus ennen tulentekoa.
TupaReitillä on useita tupia.
LeiriytymismahdollisuusLeiriytyminen on erityis-, virkistys- ja kulttuurivyöhykkeillä sallittua vain tupien, kotien ja laavujen välittömässä läheisyydessä. Rajoitusvyöhykkeillä leiriytyminen on kiellettyä. Erämaavyöhykkeellä telttailu on sallittu vapaasti.
MonikäyttöreittiReitillä voi liikkua kävellen, pyörällä tai polkujuosten.
KäymäläMuista tuoda wc-paperi.
Vesipiste
Muista roskapussiReitillä ei ole jäteastioita. Tuo roskapussi ja vie roskat mennessäsi.
Yhteystiedot
Reitin lähtöpiste Peuratie 15, Tunturi-Lapin luontokeskus, 99400 Enontekiö
Hetta – Pyhäkeron autiotupa 6,7 km
Reitti alkaa Enontekiön kirkonkylästä Hetasta Ounasjärven ylityksellä tai Mustavaaran tilatien kautta. Venekuljetuksia hoitavat paikalliset yrittäjät. Reitti kulkee mäntykangasmaastossa aina Pyhäkeron autiotuvalle asti.
Pyhäkeron autiotupa – Sioskurun autio-varaustupa 8 km
Pitkä nousu Pyhäkeron autiotuvalta tunturin huipulle alkaa loivana, mutta muuttuu huipun lähestyessä jyrkemmäksi. Ounastunturin hiihtomatkailun alkutaipaleesta näkyy jäänteet Pyhäjärven rannalla, jossa sijaitsi yksi tunturialueen ensimmäisistä matkailumajoista. Ounastunturin Pyhäkerolta avautuvat huikaisevat näkymät Käsivarren suurtuntureille kuin myös etelään Pallastuntureille. Poutaisella säällä voi nähdä myös luoteessa Norjan ja Ruotsin rajamailla Pältsan ja Moskukaisen lumilaikkuiset jyrkät huiput. Pyhäkerolta reitti laskeutuu kosteiden rinnesoiden ja soraharjanteiden yli Sioskurun autio- ja varaustuvalle.
Sioskurun autio-varaustupa – Pahakurun autiotupa 12,1 km
Sioskurusta reitti nousee Sios- ja Sillavaaralle. Länteen jää Haara- ja Välivaara jatkeenaan mahtava Rautuvaara. Hiljalleen laskeudutaan vaaralta ja ylitetään Marastojoki. Tappurin autiotupa ja Maraston poromerkityspaikka jäävät vasemmalle. Jatkuu Rouvivaaralle, josta avautuu hieno avara tunturiylänkö ja näköala Pallastuntureille. Kulku on vaivatonta helppokulkuisella ylängöllä aina Pahakurun autiotuvalle saakka.
Pahakurun autiotupa – Hannukuru autio-varaustupa 1,5 km
Pahakurulta reitti jatkuu kohti Hannukurun autio- ja varaustupaa. Ounastunturit jäävät taakse, ja Pallastunturit avautuvat edessä. Yllättäen tullaan vanhalle porokentälle, jossa tuuheat katajapensaat ympäröivät tasaista kenttää ja tunturikoivuvanhukset seuraavat polulla kulkijaa. Reitti jatkuu tasaista kangasta saavuttaen Hannukurun tuvan.
Hannukurun autio-varaustupa – Montellin kota 12,5 km
Hannukurulta reitti johdattaa kulkijan jyrkähköön laskuun yli Hannujoen, joka virtaa jyrkkien ja louhikkoisten rinteiden vartioimana, ja edelleen kohti Suastunturia. Olemukseltaan leppoisa ja tasalakinen Suastunturikaan ei jätä kulkijaa maisemitta! Lännessä näkyy suoniittyjä, joista entisaikaan niitettiin karjalle rehua, ja puiston erämaaosassa sijaitseva Ruototunturi. Reitti kulkee sakean kuusi- ja koivumetsän kätköissä Suaskurun kodalle. Vastamäkeä riittää matkan jatkuessa Lumikerolle, jonka huipulta voi seurata Ounasjoen polveilua peninkulmien matkalta ja ihailla tunturimaisemia. Lumikerolta polku laskeutuu Lumikuruun, jossa on Näkkälän ja Kyrön paliskuntien välinen poroaita. Aidassa on ylikulkusilta. Muutaman pienen kuusen ja koivupensaan saattelemana reitti ohittaa Vuontiskeron länsipuolta kiertäen ja laskeutuu Röyninkuruun ja Montellin vanhan porokämpän vieressä sijaitsevalle kodalle.
Montellin kota – Nammalakurun autio- ja varaustupa 1,2 km
Nammalakuruun johtava reitti jatkuu kohti etelää. Pienen nousun jälkeen reitti laskeutuu Nammalakurun autio- ja varaustuvalle. Montellin kodalta risteää myös reitti itään Vuontisjärvelle.
Nammalakurun autio- ja varaustupa – Pallastunturi 13 km
Nammalakurun autiotuvalta reitti jatkaa vuoroin tunturikoivu- ja kuusirajalla polveillen Jäkäläkeron laiteille ja edelleen Rihmakurun kodalle (3 km Nammalakurulta). Kodalta alkaa pitkä nousu Rihmakurunvaarojen kautta kohti Taivaskeron satulaa. Tunturiselänteen korkeimman keron, Taivaskeron (807 m), itäpuolella huokailee syvä ja uhmakas Pyhäkuru, jonka jyrkät, hevosenkengän muodostavat seinämät nostavat lämmön vaikutuksesta voimakkaita tuulenpyörteitä kohtisuoraan taivaalle. Edessä taivaanrannassa erottuva Yllästunturi, lähempänä Jerisjärvi ja kansallispuistoon kuuluvat Sammal- ja Lommoltunturit. Reitti laskeutuu Pyhäkeron eteläpuolitse Vatikuruun ja Pallastunturille.
Reitin päätepistePallastunturin pysäköintialue