Ärjänsaari lappalaisten riittipaikkana

Varmaksi ei tiedetä, oliko Ärjänsaaressa asutusta jo esihistoriallisena aikana. Sen sijaan noin tuhat vuotta sitten Kainuuseen tulleiden lappalaisten asutuksesta on säilynyt monia todisteita. Vuoreslahden alue oli lappalaisten asuttamaa seutua, ja sen läheisyydessä sijaitseva Ärjänsaari oli Oulujärven lappalaisten tärkeimpiä riittipaikkoja. Lappalaisilla oli perimätiedon mukaan saaressa myyttinen Porokirkko, jonka sijaintipaikkaa ei ole pystytty tarkoin selvittämään. 

Piirroskuva oletetusta lappalaisten porokirkosta Ärjänsaaressa. Kuva: Museoviraston arkisto

Kiveksen rosvot

Lappalaiskauden jälkeen Ärjänsaaren asutuksesta ei ole juuri tietoja. Perimätiedon mukaan saari toimi ainakin väliaikaisena pakopaikkana isovihan aikaan 1700-luvun alkupuolella. 1800-luvun puolivälissä Ärjänsaaresta tuli Oulujärven seudulla kuuluisiksi tulleiden Kiveksen rosvojen tukikohta. Rosvot varastivat rantakylien taloista lihaa ja viljaa ja veivät myös tervansoutajien tervat. Kun Kiveksen rosvot saatiin kuriin vuonna 1867, myös tervansoutajat ja kalastajat uskalsivat majailla saaressa odotellen suotuisia tuulia. 

Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto

Ärjänsaari metsäyhtiölle

1860-luvulla vahvistettiin isojako Sivolanniemen tilalla, johon Ärjänsaari kuului. Vuonna 1897 Kalle Karjalainen veljensä kanssa osti Ärjänsaaren tuhannella markalla. Karjalainen poltti saaressa tervaa, minkä muistona saarelta löytyy vielä runsaasti tervahaudan pohjia. Vuonna 1900 Karjalainen joutui velkojensa takia myymään saaren oululaiselle tervaporvari Otto Ravanderille 3 000 markalla. Ravanderin kauppayhtiö toteutti Ärjänsaaressa suuret hakkuut vuonna 1907. 

Otto Ravanderin kuoltua hänen vaimonsa ja tyttärensä myivät Ärjänsaaren varatuomari Paavo Paloheimolle vuonna 1916. Paavo Paloheimo oli valittu vuonna 1907 perustetun Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi. Aluksi Ärjänsaaresta haettiin tehtaalle hiekkaa, jota tarvittiin tiilien valmistukseen. Hiekkaa kuljetettiin saaresta Kajaaniin kahdella hiekkaproomulla. Sotien jälkeen toisesta proomusta tehtiin Ärjänsaaren Säippään laivalaituri ja toisesta aallonmurtaja Palopään kärkeen.

Oulujärven lomaparatiisiksi

Ärjänsaaresta alettiin kehittää Kajaani-yhtiön työntekijöiden virkistys- ja lomanviettokohdetta 1920- ja 1930-luvuilla. Aluksi lomalaiset majoittuivat teltoissa, mutta vuonna 1937 saareen rakennettiin kuusi arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemaa lomamökkiä. Sotien jälkeen Ärjänsaaren käyttö lisääntyi yhtiöläisten keskuudessa, ja vuonna 1947 rakennettiin kuusi uutta mökkiä lomalaisten tarpeisiin. Vuonna 1951 Kirkkosäikkään rakennettiin Vierasmaja edustustilaksi yhtiön johdon ja vieraiden tarpeisiin, ja myöhemmin samalle alueelle nousivat ruokailurakennus ja savusauna. Vuonna 1952 rakennettiin taas neljä uutta lomamökkiä ja asunto vahtimestarille.  

Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto

Yhtiön työntekijöiden perheenjäsenet ovat muistelleet lämmöllä Ärjänsaaren kesäleirejä. Saaressa järjestettiin 1940–1990-luvuilla lukuisia poika- ja tyttöleirejä, joilla kaupunkilaislapset pääsivät uimaan, pelaamaan ja leikkimään luonnon helmassa. Myös Ärjän kesäjuhlista muodostui sotien jälkeen ikimuistoisia tapahtumia, joihin saattoi osallistua jopa toistatuhatta vierasta.

1950-luku oli ehdottomasti Ärjänsaaren kulta-aikaa, mutta mökkivuokraus jatkui aina 2000-luvulle asti. Vuosina 1981–1984 Ärjänsaareen rakennettiin kuusi hirsirakenteista mökkiä. Viimeisinä vuosikymmeninä mökkivuokraus hiipui, ja mökit alkoivat rapistua.  Vähitellen yhtiöläisten tilalle ovat tulleet Oulujärven veneilijät, joiden yhdeksi suosikkikohteeksi Ärjänsaari on muodostunut.  

Kuva: Kainuun Museon kuva-arkisto

Ärjänsaari päätyi otsikoihin vuonna 2016, kun metsähakkuut aiheuttivat kiistaa UPM:n ja luonnonsuojelijoiden välille. Ärjänsaaren metsäsuunnitelma sisälsi suunnitelman pienaukkohakkuista ja yläharvennuksista saaren keskiosissa. UPM päätti kuitenkin keskeyttää hakkuut helmikuussa 2016. Elokuussa 2016 UPM ilmoitti laittavansa Ärjänsaaren myyntiin. Vuoden 2017 alkupuolella UPM ja ympäristöministeriö tekivät maakaupan, jolla Ärjänsaari siirtyi luonnonsuojelu- ja virkistysalueeksi Suomen valtiolle Metsähallituksen Luontopalvelujen hallintaan.