![Syväjärven rantaa. Kuva. Eeva Pulkkinen. Soistunutta rantaa jolla menee pitkospolku. Taustalla järveä ja metsäinen särkkä joka on järven takana.](data:image/svg+xml,%3Csvg xmlns='http://www.w3.org/2000/svg' viewBox='0 0 16 9'%3E%3C/svg%3E)
Syväjärvi on kaksiosainen metsäjärvi. Sen vesipinta-ala on 32 ha. Syväjärven pienempi puoli tunnetaan myös nimellä Niskalampi. Järven molemmat päät ovat syvät ja jyrkkärantaiset. Maisemaa hallitsevat kuivat mäntykankaat ja järven pohjoispuolella kohoava Syväjärvensärkkä.
Syväjärven rannoilla on paikoitellen kituliasta mäntyä kasvavaa rämettä. Syväjärvensärkän pohjoispuolella märkä, avoin neva, Ison-Tuupasen suo.
![Syväjärvensärkältä vilahtelee Umpilampi ja Ison-Tuupasen suo. Kuva: Eeva Pulkkinen. Harjun rinteen mäntyjen takaa näkyy tyyni lammen pinta ja sen takaa avautuva syksyinen suo.](data:image/svg+xml,%3Csvg xmlns='http://www.w3.org/2000/svg' viewBox='0 0 16 9'%3E%3C/svg%3E)
Syväjärvi on virkistyskalastuskohde, jonka kalastoon kuuluvat luontaisesti ahvenet ja hauet, mutta tavoitelluimmat lajit lienevät kuitenkin kirjolohi ja siika. Näitä jalokaloja voi yrittää tavoitella niin pilkki- kuin viehekalastusvälineilläkin. Vuokrattavat soutuveneet mahdollistavat kalastamisen myös uistellen. Syväjärven kalastoa täydennetään istuttamalla pyyntikokoisia kirjolohia ympäri vuoden, lisäksi istutetaan siian pienpoikasia.
Ontojärven pitkä, hienohiekkainen ranta houkuttelee hellepäivänä viettämään aikaa rannalla ja muulloinkin nauttimaan kävelyretkestä pitkin rantaa. Lähellä olevat Syväjärven tulentekopaikat tarjoavat puitteet evästauoille.
Syväjärven kapeimmalla kohdalla on järven ylittävä puusilta, jolta avautuvat silmää ja mieltä rauhoittavat näkymät. Syväjärvensärkkä puolestaan antaa hyvän kuvan harjuista, jotka syntyivät jääkauden muovaamina.
![Syväjärven kapeimmalla kohdalla on järven ylittävä puusilta. Kuva: Eeva Pulkkinen. Järven yli menevä puusilta. Taustalla järveä ja metsää.](data:image/svg+xml,%3Csvg xmlns='http://www.w3.org/2000/svg' viewBox='0 0 16 9'%3E%3C/svg%3E)
Alueen kasvillisuus ja eläimistö edustavat tyypillistä kainuulaista kuivien kankaiden lajistoa. Vielä muutama vuosi sitten Syväjärven seudun kankaat olivat metsäpeuran talvilaidunaluetta. Sittemmin metsäpeurat ovat siirtyneet laiduntamaan lännempänä, mutta edelleenkin niitä voi tavata myös Syväjärven ympäristössä.
Alueen metsät ovat talouskäytössä, mutta niiden käsittelyssä huomioidaan alueen virkistyskäyttö.