Lentuan luonnonsuojelualue sopii erinomaisesti vesiretkeilyyn tai hiihtovaelluskohteeksi. Vesiretkeilijöille on tarjolla sekä laajoja selkävesiä että suojaisia saarien sokkeloita. 

Hiihtäjä katselee taustalla kulkevaa metsäpeurajonoa.

Rannat ovat luonnonrantoja, joten veneellä rantautujan on syytä muistaa varoa matalikot ja kivikot. Taukopaikoille pääsee pienemmällä veneellä myös matalan veden aikaan loppukesällä. Ainoastaan Vitikkosaaren Vetotaivalta lähestyttäessä ranta on matala sekä saaren etelä- että pohjoispuolella.

Alueella on useita laavuja ja tulentekopaikkoja, jotka ovat käytettävissä niin kesällä kuin talvellakin.

Lentuan itärannalla aikaisemmin ollut metsien ja soiden ennallistamisesta kertova luontopolku on purettu. Tämän ennallistamispolun esitteli alueella tehtyjä ennallistamistoimenpiteitä, mm. myrskytuhoja, metsäpaloa, erirakenteisuuden lisäystä ja suo-ojien tukkimista. Luonto hoitaa haavojaan ja ennallistamistöiden jäljet häviävät vähitellen. Luontopolku toteutettiin osana Vihreä vyöhyke Life luonto -projektia ”Luonnonmetsät ja -suot Kainuussa ja Koillismaalla 2004 - 2008”, ja jo alkuperäisenä ajatuksena oli, että polku on olemassa vain määräajan. 

Reittien lähtöpisteet

  • Viitoitettu polku Lentuankoskelle Lentuan vuokrakodan pysäköintialueelta. 

Lentuankosken polku, 1 km

  • Lentuankosken polku sijaitsee Lentuan luonnonsuojelualueeseen rajautuvalla rantojensuojeluohjelma-alueella. Isolle Lentuankoskelle johtaa noin 300 m pitkä lankkupolku, jota pitkin koskelle pääsee myös pyörätuolilla ja lastenrattailla.
  • Palvelut: Ison ja Pienen Lentuankosken välisen suvannon rannalla sijaitsee laavu, jolle pääsee joko kosken rantaa myötäilevää polkua tai lankkupolulta vähän aiemmin eroavaa metsäpolkua pitkin. Laavulle asti ei pyörätuolilla pääse. Laavulla on tulentekopaikka ja kuivakäymälä.
  • Nähtävää: vapaana kuohuva Lentuankoski, jossa talvella pääsee seurailemaan koskikaran touhuja. 

Lankkupolku kulkee tiiviin metsän halki.

Vesi- ja melontareitit

Lentuan järvi on syvyyskartoitettu. Järvikartoista saa tietoja Väylävirastolta (vayla.fi). Veneilijän kannattaa muistaa, että matalikoita ja kiviä saattaa olla yllättävissäkin paikoissa.

Meloja veneen takaosasta kuvattuna. Edessä näkyy männikköinen ranta.

  • Lentuan järvi on osa Tervareitin pääreittiä välillä Änättijärvi - Kajaani.
  • Idästä tulevat Kalliojoen reitti ja Luulajan reitti yhdistyvät Lentualla Tervareittiin.
  • Iivantiiran ja Nivan suunnalta tultaessa Lentuaan laskee Kaarneenkoski, joka on hankala uittopadon, matalan ylikulkusillan ja kivien vuoksi. Se kannattaa kiertää käyttäen suoraan Niskajärven eteläisimmästä lahdesta lähtevää Kaarneen vetotaivalta.
  • Pohjoisesta voi tulla Lentualle myös Juttuajärven kautta. Sen ja Lentuan välisen kannaksen ylitystä varten on Huuhkajanlahdella kiskotie.
  • Lentuankosket jakaantuvat Isoksi ja Pieneksi Lentuankoskeksi, joiden välillä on lyhyt suvanto. Iso Lentuankoski on pituudeltaan noin 300 metriä, putousta on noin 3,3 metriä. Pieni Lentuankoski on pituudeltaan noin 400 metriä, putousta noin 1,8 metriä. Koskiparin kokonaispituus välisuvantoineen on noin 1200 m ja kokonaisputous on noin 5,3 metriä.
  • Varsinkin ylemmän kosken laskeminen on kohtalaisen vaativaa (vaikeusaste II). Ison Lentuankosken voi ohittaa noin 350 metrin mittaista vetotaivalta pitkin.
Meloja järvellä aurinkoisessa säässä. Taustalla näkyy mäntymetsää.

Moottorikelkkaura

Lentualla ei kulje moottorikelkkareittiä, mutta moottorikelkkailijoille osoitetaan ja viitoitetaan joka talvi turvallisten jääolosuhteiden aikana moottorikelkkaura järven yli itä-länsisuunnassa. Muilla alueilla kelkkailua tulisi välttää, jotta ei häirittäisi alueella liikkuvia metsäpeuroja. Uralla kelkkailuun tarvitaan Metsähallituksen uralupa, jonka voi lunastaa Kuhmon luontokeskus Petolasta tai Erälupien verkkokaupasta (eraluvat.fi).