Kosteikko - elämää maan ja veden rajalla

Saltfjärden on rehevä, lähes kokonaan umpeenkasvanut murtovesilahti, johon virtaa merivettä Tavastfjärdenistä kapean Vårnäsin salmen kautta sekä makeaa vettä mantereelta jokien ja ojien kautta. Alueen veden korkeus vaihtelee meriveden korkeustason mukaan. Maan ja veden rajalla häilyvä kosteikko tarjoaa elinmahdollisuuksia monille eri lajeille.

Pystykiurunkannus. Kuva: Sirpa RoutasuoSaltfjärdenin maisemaa hallitsee laaja ruovikko. Järviruo´on lisäksi runsaita lajeja ovat mm. vesisara ja kapeaosmankäämi. Ruovikoita ja rantaniittyjä halkovissa ojissa ja pienialaisissa allikoissa kasvaa runsasravinteisuutta suosivia lajeja sekä murtovesilajeja, kuten hapsivitaa ja harvinaisempaa jokileinikkiä. Pienet vesialueet ja ruovikot ovat tärkeitä myös kalojen kutupaikkoina sekä monipuolisen hyönteislajiston elinpiirinä. Sudenkorennoista kiinnostuneiden kannattaa suunnata alueelle erityisesti loppukesällä. Alueella asustaa myös harvinainen perhoslaji, luhtasirppikääriäinen.

Kosteikkolinnuston kirjoa - kirjokertusta kaulushaikaraan

Saltfjärden on erityisesti linnustoltaan arvokas kosteikko, sillä se sijaitsee Suomenlahden pohjoisrannikkoa pitkin kulkevan lintujen muuttoreitin varrella. Keväisin ja syksyisin alueella levähtää ja ruokailee runsaasti muuttomatkalla olevia kahlaajia ja petolintuja. Vesilintuja alueella esiintyy niukemmin avovesialueiden vähäisyyden johdosta. Muuttoaikoina alueella on mahdollista nähdä mm. laulujoutsenia,  metsähanhia, kapustarintoja, taivaanvuohia,   suokukkoja, harmaahaikaroita ja sinisuohaukkoja. Saltfjärdenin arvokkaaseen pesimälinnustoon kuuluu noin 40 lajia, joista enin osa on ruovikoiden ja pensaikkojen varpuslintuja. Alue tarjoaa pesäpaikkoja mm. kirjokertulle, pikkulepinkäiselle, peltosirkulle, pensaskertulle, luhtahuitille, ruisrääkälle ja kaulushaikaralle. Satunnaisesti siellä pesii myös harvinainen niittysuohaukka, kuten vuonna 2011.

Kurkia laskeutumassa Saltfjärdenille. Kuva: Jari Kostet

Jalopuumetsän vehreyttä

Saltfjärdenin lintukosteikon lounaisosaa reunustavalla Granholmenin lehmuslehtosaarekkeella on Suomessa harvinaisehko jalopuumetsä. Rehevän ja pienikokoisen saarekkeen jalopuulajisto koostuu metsälehmuksesta, tammesta, pähkinäpensaasta ja vaahterasta. Kenttäkerroksessa kukkii kauneimmillaan useita vaateliaita lehtolajeja, kuten lehtosinijuuri, kevätesikko, keltavuokko, pystykiurunkannus, mukulaleinikki ja lehtotähtimö.

Kosteikkoluonnon hoidolla säilytetään lajiston rikkautta

Ruovikoituminen ja umpeenkasvu ovat uhkana Saltfjärdenin rantaniittyjen lajiston säilymiselle. Umpeenkasvun estämiseksi alueella on mm. kaivettu pieniä avovesilampareita, raivattu ruovikoituneita rantaniittyjä sekä otettu osa rantaniityistä uudelleen laidunnukseen. Lintutornista voikin kesäisin seurata lehmiä luonnonhoitotöissä. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä parannetaan niittylinnuston pesimismahdollisuuksia ja luodaan ruokailu- ja levähdysmaita muuttolinnuille. Järviruo´on taantumisen myötä kasvillisuus muuttuu monilajiseksi ja matalammaksi, mikä hyödyttää lintujen lisäksi myös hyönteisiä.

Metsähallituksen julkaisuja Saltfjärdenistä (julkaisut.metsa.fi)

Muita julkaisja ja verkkopalveluja