Ruostejärven virkistysalue sijaitsee Ruostejärven ja Leppilammen rannalla. Aluetta on laajennettu perustamisen jälkeen vuosina 1997 ja 2005. Retkeilijä löytää alueelta kauniita järvimaisemia ja laajoja havuvaltaisia metsäalueita kuivista mäntykankaista vanhoihin kuusimetsiin. Järvien rannat ovat syksyisin sinisenään mustikoista ja juolukoista, kuivempien alueiden punertaessa puolukoista.

Alue sijoittuu Tammelan ylängölle, joka jääkauden jälkeen paljastui ympäröiviä alueita aikaisemmin veden alta. Vesi huuhtoi hienomman maa-aineksen silloisen meren pohjalle ja paljastunut maa oli karua, lähes savetonta moreenipitoista maata. Tämän takia alue pysyikin pitkään syrjäisenä viljelemättömänä saloseutuna verrattuna ympäröiviin maatalousalueisiin.

Järvimaisema. Etualalla kasvaa leppä.

Karu ja kaunis Ruostejärvi

Ruostejärvi tunnetaan erityisen kirkkaasta ja puhtaasta vedestään, sekä upeista hiekkarannoistaan. Rannat ovat matalia, karuja ja hiekkapohjaisia, joten ranta- ja järvikasvillisuutta ei juurikaan ole. Järven selällä uiskentelee useita erilaisia vesilintuja, kuten kaakkuri. Suojainen ja rauhallinen Myllylahti tarjoaa mataline rantoineen ja karikkoineen levähdyspaikan laulujoutsenille.

Kolme kuikkaa ui peräkanaa väreilevän järven pinnalla.

Monimuotoista metsäluontoa

Maisemaa hallitsevat kangasmetsien jylhät männiköt, joiden välistä pilkottaa sininen järvenselkä. Reittien varrelta löytyy myös lehtipuuvaltaista sekametsää, jossa luonnon monimuotoisuus kukoistaa. Pystyyn kuolleet kääpäkylkiset koivut ovat monien pikkulintujen asuinsija ja alueella esiintyy myös liito-oravia. Vanhojen kuusikkojen paksut sammalmatot ja latvustojen hiljainen humina saavat aikaan hämyisän ja sadunomaisen tunnelman kulkijalle.

Jykevän männyn latvusto sinistä taivasta vasten.

Tyypillistä alueelle ovat myös rantojen kapeat soistuneet suopursuvaltaiset rämeiköt.