Louhenjoen rotkon seinämät kohoavat paikoin jopa 20 metriä joen pinnasta. Portinkoskessa joki kaventuu noin kahden metrin levyiseksi ja sitä reunustavat 3-4 metriä korkeat pystysuorat kalliot. Kosken lähistöllä on paljon suuria kivipaaseja, joiden muoto on antanut aineksia mielikuvitukselle.

Louhenjoen rotkon reunalla kannattaa liikkua varoen. Kuva: Hannu Huttu

Pirunkirkosta kerrotaan monia tarinoita. Puolangan entisen kirkkoherran kerrotaan nimenneen paikan Pirunkirkoksi erään saarnapönttöä muistuttavan kivenjärkäleen vuoksi. Toisen tarinan mukaan alueella olleen savotan aikana eräs tukkijätkä olisi hypännyt "saarnaspönttöön" kertomaan tarinoita, jolloin joku oli todennut, että mieshän saarnaa kuin piru kirkossa.

Metsien hakkuut alkoivat Puolangalla jo 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa alueella tehtiin eniten metsätöitä. Viimeisin suuri savotta oli vuosina 1957-1958. Porttikosken tietämissä on noin 150 metrin matkalla nähtävissä vanhojen uittolaitteiden jäänteitä: erilaisia kuoppia, muurimaista kivirakennetta ja hirsiä. Joen reunaa on kivetty, jotta siinä on ollut tukkeja eteenpäin toimitettaessa helpompi liikkua. Hirret liittyvät vanhaan uittoränniin, jota pitkin puuta on uitettu kosken ohi.