Vaarametsiä ja lehtoja

Kaihuanvaaran ja Kivaloiden alueet edustavat peräpohjalaista vaarametsää. Alueen puulajit, kasvupaikat ja korkeusolot vaihtelevat muodostaen poikkeuksellisen rikkaan luontokokonaisuuden. Maalaji on enimmäkseen moreenia ja metsät ovat kuusivaltaisia. Vaarojen välisissä kuruissa on reheviä lehtoja ja lehtomaisia juotteja.

Kemijokilaakso Kaihuanvaarasta. Kuva: Juha Paso

 

Koko Kaihuanvaaran lakialue on päätetty säilyttää koskemattomana, elleivät tutkimukset edellytä toimenpiteitä metsän käsittelyyn. Koko lakialueen pinta-ala on 487 hehtaaria. Alue tarjoaa vanhojen metsien eliöstölle hyvät elinmahdollisuudet, sillä lakialueen metsissä on poikkeuksellisen runsaasti lehtipuuta ja erikokoisia suoalueita. Puuston ikä ja rakenne vaihtelevat suuresti, monisatavuotiaat petäjät tai ikivanhat kunttakuusikot eivät ole harvinaisuuksia Kaihuanvaarassa.

Kivalon alueella oleva Namalikkokivalon vanhojen metsien suojelualue (836 ha) on pääosin vanhaa lakimetsää. Alueelle ominaisia ovat lammet ja niitä ympäröivät nevat. Namalikkokivalon alueelta on hienot maisemat Kemijokilaaksoon. Alueella viihtyvät mm. monet kolopuita käyttävät lintulajit, kuten pohjantikka ja palokärki.

Kaihuanvaarassa on lehtojensuojelualue, jonka pinta-ala on 13 hehtaaria. Lehtojensuojelualue sijaitsee Sienipolun eteläosan tuntumassa. Lehtoalueeseen kuuluu lähteikkö, pieni piilopuro sekä lähdepuro. Rikas kenttäkerroksen kasvillisuus kertoo rehevästä ja monipuolisesta kasvupaikasta. Puusto on kuusikkoa, joka paikoin vaihtuu lehtipuuvaltaiseksi sekametsäksi, paikoin tuomitiheiköksi. Alueella kasvavia harvinaisia lajeja ovat mm. hoikkarölli, lehtotähtimö ja norjanjäkkärä. Tutumpia alueen lehtokasveja ovat mm. näsiä ja punaherukka.

Kaihuanvaaran kotkansiipiä. Kuva: Pia Jaakola

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kallio- ja maaperä

Peruskallio alueella on vaihtelevaa. Kemijoen molemmin puolin esiintyy kiilleliusketta. Vaaroissa on pääosin kvartsiitteja, mutta eteläisiltä rinteiltä löytyy myös pieniä graniittialueita. Isokivalon koillisosissa on kalkkiperäisiä maita.

Irtaimista maalajeista yleisin on hiekkamoreeni, jota on 40 % metsätalousmaasta. Moreeneja on koko metsätalousmaasta 61 %, lajittuneita maalajeja 5 % ja eloperäisiä maalajeja 32 %. Kaihuanvaarasta ja Namalikkokivalosta löytyy jääkauden jälkeisiä merenrantamuodostumia.