Teuravuoma - Kivijärvenvuoman historia ja nähtävyydet

Teuravuomalla hyvin säilynyt kunnostettu heinälato. Kuva: Maarit Kyöstilä.

Heinäntekoa ja tervanpolttoa

Teuravuoman - Kivijärvenvuoman alueella on aikoinaan tehty ahkerasti heinää karjan rehuksi. Muita alueen käyttömuotoja ovat olleet metsästys, marjastus ja tervanpoltto. Seudulla on eletty luontaistaloudessa ja suoalueen vanhat käyttömuodot ovat tukeneet lähikylien asukkaiden elinkeinoja. Kalastus oli tärkeä elinkeino 1500-luvulta lähtien, samoin kuin karjanhoito, joka alkoi 1700-luvulla. Niittymaiden käyttö säilyi aina 1900-luvulle asti.

Alueella on ollut suuri merkitys hillastuksen ja hanhestuksen kannalta. Ansapyyntiäkin harjoitettiin, mutta se loppui sotien aikoihin. Kalassa jänkälammilla ei juurikaan käyty, vaan mentiin mieluummin kalaisemmille Teura- ja Kurtakkojärville. Pikkulammilta pyydettiin sorsia.

Iso Kivijärvellä oli muinoin paljon latoja ja niistä yksi onkin siirretty Särkijärven rantaan kunnostetulle niitylle. Vuosina 1947 - 1948 Iso Kivijärven vedenpintaa laskettiin, jotta saataisiin lisää niittoalaa. Samaan aikaan laskettiin myös Teurajärven vedenpintaa. Järvi toimi luonnonravintolammikkona siian kasvattamiseksi. Teurajärven kylältä käytiin lisäksi lehmipaimenessa Iso Kivijärvellä ja sinne kuljettiin Teurajärven yli rakennetun sillan kautta. Vuomalle laskettiin myös lampaita laiduntamaan. Kivijärvenojassa on näkyvissä jäänteitä vanhasta tammesta eli padosta. 

Tervanpoltto oli alueella hyvin tyypillistä toimintaa. Tervaskannot kerättiin talvella, pilkottiin ja kasattiin haudaksi. Poltto oli monen miehen yhteistyötä. Kurtakossa poltettiin tervaa niin omiin tarpeisiin kuin myyntiinkin, mutta se loppui sotien aikaan. Venejärvellä sen sijaan poltetaan vielä nykyisinkin tervaa silloin tällöin.

Telatietä pitkin kylästä kylään

Teuravuoman - Kivijärvenvuoman itälaidalla kulkee Kurtakon ja Venejärven kylien välillä kunnostettu Telatie-reitti. Alun perin tämä pitkospuureitti rakennettiin 1878 ja se on toiminut kylien välisenä kauppa- ja postipolkuna sekä kulkureittinä jokivarsien luhtaniityille.

Telatie on kunnostettu kahdesti; ensimmäisen kerran 1920-luvulla ja toistamiseen vuosina 1999 - 2001. Osa reitistä kulkee Natura-alueen halki ja vanhoja telatien kerrostumia on kaivettu paikoin esiin. Vuonna 2003 Teuravuoman - Kivijärvenvuoman poikki valmistui pitkospuureitti, joka yhdistyi jo aiemmin kunnostettuun Telatiehen.

Muinaisjäännöksiä

Teuravuoman - Kivijärvenvuoman alueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä, mutta lähitienoon muinaislöydöt viittaavat kivikautiseen asutukseen. Löydöt ovat asuin- ja pyyntikuoppia sekä liedensijoja. Löydetyistä työkaluista yleisimpiä ovat vihreäkivestä tehdyt talttamaiset esineet, kuten terät, nuijat ja tuurat. Lisäksi on löydetty kvartsi-iskoksia. Lähimmät muinaisjäännökset ovat Kurtakosta ja Venejärveltä.