Metsäsaamelaisten aika

Miekojärven alueen ensimmäisiä asuttajia olivat metsäsaamelaiset. He ovat pyydystäneet alueella mm. peuroja, mistä ovat jäljellä vieläkin havaittavissa olevat peuranpyyntikuopat Kaaraneskosken alueella. Nimi "kaaranes" tulee ilmeisesti saamenkielen korppia merkitsevästä sanasta "karanas". Peuranpyynti merkitsi helppoa elämää korpeille pyyntihautojen lähistöllä.

Miekojärven pohjoispäässä Kiviniemessä on mahdollisesti ollut seitapaikka eli saamelaisten pyhä paikka. Alueelta on tehty kiviesinelöytöjä. Miekojärven eteläpäässä puolestaan on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla.

Vakinaisen asutuksen leviäminen

Suomensukuisen kansan uudisasutus on levinnyt Tengeliönjokivarteen Tornionjoen suunnasta 1500-luvulta lähtien. Ennen pysyvää asutusta Miekojärven alue on ollut erä- ja kalastusalueena Tornionjokivarren asukkaille. Kalastuksesta Miekojärvellä on tietoja 1500-luvun alkupuolelta lähtien. Vaarasaaren Kenttälahden seutua on käytetty kalakenttänä jo vuosisatojen ajan. Kalakenttä oli kalastajien käyttämä tukikohta, jossa he myös asustivat kalastusaikana. Ensimmäiset uudisasutustilat perustettiin Miekojärven suunnalle 1730 - 1740 -luvuilla. Tieyhteys Pessalompoloon saatiin Ylitornion suunnasta 1920-luvun lopulla ja Sirkkakoskelle Pellosta 1930-luvulla. Sitä ennen alueelle kuljettiin vesitse tai vanhoja "kulkukeinoja" eli polkuja pitkin.

Kaaraneksan masuuni

Tornionjokivarren Svanteinin ruukinpatruuna Olof Ekström rakennutti Kaaraneksan masuunin 1804 - 1805 Kaaraneskoskelle Miekojärven ja Vietosen väliin. Masuuni oli tehty luonnonkivistä ilman laastia, ja se oli noin neljä metriä korkea ja kahdeksan metriä leveä nelikulmainen rakennelma. Tarkoituksena oli hyödyntää Miekojärven ja Vietosen järvimalmia sekä Karhunjupukan malmiesiintymää sulattamalla se takkiraudaksi ja kuljettamalla Kongäsen ruukkiin Ruotsiin valssattavaksi eli muokattavaksi. Masuuni kuitenkin halkesi jo vuoden 1806 kesällä, eikä sitä saatu korjattua kuntoon, joten masuunin käyttö loppui siihen. Masuunin rauniot ovat kuitenkin vielä nähtävillä veden ympäröimänä.

Kaaraneksan masuuni. Kuva: Pia Arvola