Medvastön-Stormossenin luonto

Medvastön-Stormossenin Natura-alue on 821 ha. Natura-alueesta suuri osuus on eri suojeluohjelmien alueita. Norra Fladet, Smedjeviken ja Fladet-Dåvitsviken kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Fladetin-Dåvitsviken, Kalvholmen ja Långvik lehtojensuojeluohjelmaan, Brännmossen vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Stormosssen soidensuojeluohjelmaan.

Luontokokonaisuus meren rannalla

Medvastö-Stormossen on verrattain pieni, mutta erittäin edustava luontokokonaisuus Suomenlahden rannikkoseudulla. Veden ja maan rajalla häilyvä merenlahti ja eteläinen sijainti ovat edistäneet luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaat luontotyypit, merenrantaniityistä lehtoihin, tarjoavat elinmahdollisuuksia monille eri lajeille.

Kuva: Sirpa Routasuo

Eri osa-alueista koostuvaan suojelukohteeseen kuuluu Norra Fladetin, Smedjevikenin ja Fladetin–Dåvitsvikenin ruovikkoista merenlahtea, Stormossenin luonnontilainen keidassuo sekä Långvikin, Kalvholmenin ja Dåvitsin perinnemaisemat ja lehdot. Dåvitsin alueesta osa on paikallisesti arvokasta perinnemaisemaa - entistä hakamaata, jonka hakamaapuusto ja aluskasvillisuuden rakenne on vielä laidunnuksen loputtuakin säilynyt hyvänä. Lisäksi Dåvitsissa kunnostetaan entistä rantaniittyä ruovikon niiton ja laidunnuksen avulla. Pidempään hoidossa ollut Norra Fladetin alue täyttää nykyisellään jo maakunnallisesti arvokkaan perinnemaiseman määritelmän – linnustollisesti monipuolista matalakasvuista merenrantaniittyä, hakamaata ja metsälaidunta.

Lintuvesien elämää

Medvastön-Stormossenin merenlahdet ja matalat avoimet vesialueet ovat erityisesti linnustoltaan arvokkaita kosteikkoja. Ruovikon valtaamia entisiä merenrantaniittyjä ja niiden linnustoa palautetaan ruovikon niiton ja laidunnuksen avulla Norra Fladetilla, Dåvitsissa ja Medvastsundetissa. Norra Fladet, Smedjeviken ja Fladet–Dåvitsviken sijaitsevat Suomenlahden pohjoisrannikkoa pitkin kulkevan lintujen muuttoreitin varrella. Keväisin ja syksyisin alueilla levähtää ja ruokailee runsaasti muuttomatkalla olevia vesilintuja, kahlaajia ja petolintuja. Alueen kosteikot ovat merkittäviä muun muassa laulujoutsenen, uivelon, suokukon sekä liron levähdys- ja ruokailualueita. Petolinnuista lahdella käyvät muun muassa sääkset kalassa ja nuolihaukat hyönteisjahdissa.

Monimuotoisten lintuvesien pesimälinnustoon kuuluu useita vesilintujen, kahlaajien sekä ruovikoiden ja rantapensaikkojen lajeja. Muun muassa silkkiuikku, taivaanvuohi, nokikana, kaulushaikara ja kurki ovat löytäneet alueelta pesäpaikkoja. Havaituista pesivistä lajeista muutamat on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi lajeiksi.

Hoidolla säilytetään lajiston rikkautta

Ruovikoituminen ja umpeenkasvu ovat uhkana Medvastön-Stormossenin merenlahden lajiston säilymiselle. Esimerkiksi ruovikoiden laajenemisesta johtuen ruovikoita suosiva lintulajisto, kuten ruoko- ja rytikerttunen, on runsastunut ja vastaavasti matalia rantaniittyjä suosiva lajisto, kuten punajalkaviklo ja niittykirvinen, ovat paikoin hävinneet lähes kokonaan. Medvastön-Stormossenin luonnonsuojelun ja hoidon tavoitteena on luontotyyppien ominaispiirteiden ja lajien elinolojen säilyttäminen tai parantaminen. Ruovikoituneita merenrantaniittyjä sekä kunnostusraivattuja hakamaita ja niittyjä hoidetaan laiduntamalla ja laidunnuksen tukena ruovikoita myös niitetään. Dåvitsin ja Medvastsundetin laidunalueen kunnostustyöt ovat osa Luonnonhoito-LIFE –hanketta (2011–2016). Norra Fldetin laidunalue kunnostettiin Lintuvedet-Lifessä (vuonna 2006–2007).

Nautoja Dåvitsissa. Kuva: Päivi Leikas

Suurin osa alueesta kuuluu luonnoltaan arvokkaana erilaisiin valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Alue on osa 821 hehtaarin laajuista Natura-aluetta, Medvastö-Stormossen (www.ymparisto.fi), arvokkaiden luontotyyppien ja monipuolisen linnustonsa johdosta. Alue on myös luokiteltu kansallisesti tärkeäksi FINIBA alueeksi (Finnish Important Bird Areas).

Metsähallituksen julkaisuja Medvastön-Stormossenin alueesta (julkaisut.metsa.fi)

Muita julkaisuja ja verkkopalveluja

Seuraa Valkovuokko-vasikan kesää niityllä - kesän sometähti nauttii leikeistä Auringon ja Pulmun kanssa

Valkovuokko-vasikka laitumella. Kuva: Johanna Hellman/Metsähallitus

Metsähallituksen ylläpitämillä suojelualueilla pääkaupunkiseudulla laiduntaa kesällä 2018 noin 550 lehmää ja lammasta. Yksi heistä on Valkovuokko-niminen pieni kyyttövasikka, jonka elämää merenrantaniityllä voi seurata kesän ajan Suomen kansallispuistot -Facebook-sivulla.