Simpsiön harju kohoaa yli 100 metriä korkeammalle kuin ympäröivä lakeus. Se on tynkä muinaisesta, Svekofennideihin kuuluneesta vuoresta. Simpsiön harjun kiviaines, kvartsiitti, on kovempaa ja kestävämpää kuin ympäröivien alueiden kivilajit.

Luontotyyppejä

Rinteitä alaspäin laskeuduttaessa kasvillisuus vaihtuu karuista kallioisista alueista rehevämmiksi kalliokedoiksi ja kuiviksi lehdoiksi sekä edelleen alaspäin tultaessa tuoreiksi lehdoiksi, kosteiksi lehdoiksi sekä lehtokorviksi. Rinteen etelänpuoleisella juurella on runsasravinteisia soita.

Simpsiön laella on mäntymetsää, mutta muuten puusto on kuusivaltaista. Alueella on tavattu 9 alueellisesti uhanalaista lajia, mm. liito-orava, taigapallohämähäkki ja kuusipallohämähäkki.

Tiheäkasvuista metsää, jossa kuusia sekä mäntyjä.

Suot

Simpsiön soilta voi löytää jopa 20 rahkasammallajia, jotka ovat eri sävyisiä ja kokoisia. Rahkasammalet hajoavat ja tiivistyvät turpeeksi. Turve on niin hapanta, etteivät puut menesty hyvin. Suolajeille rahkasammal on kuitenkin täydellinen kasvualusta. Suot uudistuvat erittäin hitaasti; niiden keskimääräinen kasvu on vain 0,5 mm/vuosi.

Linnusto

Simpsiön linnusto on runsas ja monilajinen.  Alue on mm. pyyn, metson, palokärjen, viirupöllön, huuhkajan ja pähkinähakin elinympäristöä. Siellä esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalaisia lintulajeja, kuten ampuhaukka, käenpiika ja silmällä pidettävät metso ja teeri.

Kasveja

Pohjanmaan uhanalaisia kasvilajeja on Simpsiöllä mm. pussikämmekkä, haisukurjenpolvi, mäkitervakko, kalliokielo ja rimpivihvilä.

Lähikuvassa tervakukka auringon paisteessa.

Rytilampi

Rytilampi ei ole luonnonlampi, vaan Simpsiön vesiosuuskunnan 1930-luvulla patoama tekolampi. Lampeen valuu vettä yläpuolisilta valuma-alueilta osittain lähdepohjavetenä. Rinteen alapäässä oleviin säiliöihin juoksutettiin vettä lammesta ja se toimi kauan alapuolisten maa- ja kotitalouksien vedenlähteenä.

Kesäinen lampi, jossa lumpeita. Taustalla metsää.

Vähitellen taloudet ovat kuitenkin liittyneet kaupungin vesihuoltoverkkoon. Lampea on kunnostettu ruoppaamalla vuonna 2008, sillä ilman kunnostustöitä se kasvaisi umpeen.