Talvisodan näyttämönä

Kilpelänkangas ja Kuusijoen seutu olivat talvisodan kiivaimpien taisteluiden näyttämönä erityisesti alkuvuodesta 1940. Talvisodan viimeisten viikkojen aikana neuvostojoukot ampuivat Kilpelänkankaalle kaikkiaan noin 12 000 tykistöammusta. Tykistötuli, ilmavoimien pommitus, kranaatinheittimet ja jalkaväen tulitus tuhosivat sankat metsät täysin. Sodan jälkeen alueelle palanneet kertoivat, että koko kangas välkkyi auringonvalossa, sillä alue oli täynnä ammusten kupari- ja terässirpaleita. Vielä nykyäänkin routa saattaa nostaa maasta tuhoutumattomia ammuksia.

Taistelujen tuhoamaa metsää Kilpelänkankaalla. Kuva: Kuhmon Talvisotamuseo

Retkeilyreitin lähtöpaikalla on aseveljien vuonna 1959 pystyttämä muistomerkki talvisodassa kaatuneiden sankarivainajien muistolle sekä talvisodan taisteluista kertova opastustaulu. Muistomerkin luona järjestetään edelleen talvisodan Kuhmon taistelujen muistojuhlia.

Kilpelänkankaan muistomerkki. Kuva: Eeva Pulkkinen

Sota-ajoista ja -tapahtumista on saatavilla runsaasti tietoa. Kuvaukset Kilpelänkankaan tapahtumista voi lukea esimerkiksi Kuhmon kaupungin (www.kuhmo.fi) sivuilta. Sotahistoriasta kiinnostuneen kannattaa käydä tutustumassa myös Kuhmossa Kalevalan alueella sijaitsevaan Talvisotamuseoon (www.kuhmo.fi).

Purouittoa

Raskaita sotakorvauksia maksettiin mm. metsistä saatavilla tuloilla. Metsätyömaita syntyi myös Kilpelänkankaan seuduille. Puunkuljetuskalusto ei vielä ollut kovin kehittynyttä ja niinpä puuta kuljetettiin paljon uittamalla pieniäkin vesistöjä pitkin. Purouiton ajoista kertovat Kuusijoen varrella ja Petrankosken rannalla olevat majoitusrakennelmat ja uittolaitteet. Paikalla on vastakkain sijoitetut uittomiesten laavut tulentekopaikkoineen, emännän laavu ja ruoka-aitat sekä kivimöljiä eli kosken partaalle kivistä rakennettuja, uitettavia puita ohjailevia rakenteita, joita pitkin uittomieskin saattoi kulkea.