Ainutlaatuinen luonnonnähtävyysalue

Syksyinen lehtomaisema. Kuva: Laura EskolaKarkalinniemen etelärannalla, noin kolme kilometriä Karkalin luonnonpuistosta, sijaitsee ainutlaatuinen luonnonnähtävyysalue. Torholan luolan ja Pitkänperänlahden luonnonsuojelualue muodostavat Suomen oloissa poikkeuksellisen kallio-, luola- ja lehtokokonaisuuden. Torholan kalkkikiviluola onkin suosittu nähtävyyskohde ja sinne johtaa polku Karkalinniemeen vievältä hiekkatieltä.

Torholan kallioalueen länsiosa kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan ja osin myös rantojensuojeluohjelmaan. Länsiosa kuuluu myös Natura 2000-verkostoon ja Metsähallituksen luonnonsuojelualueeseen.

Suomen suurin kalkkikiviluola

Karkalinniemen eteläjyrkänteen kallioalueen länsiosasta löytyy Suomen suurin luola kovertuneena kalkkipitoiseen kallioperään. Luolan kokonaispituus on hieman yli 30 metriä. Puoleen väliin saakka luola on melko avara. Loppua kohti luola kapenee selvästi. Ole varovainen luolassa liikkuessasi!

Torholan luolakallio. Kuva: Elina Pilke

Torholan luolasta suurin osa on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen. Luola on kovertunut epäpuhtaan kalkkikiven syöpyessä pois happamasta gneissistä. Luola-alueen kallioperä onkin pääasiassa juovaista hapanta gneissiä. Luolan ympäristössä esiintyy happamassa gneississä välikerroksena kiteistä kalkkikiveä ja kalkkipitoista gneissiä. Juuri kallioperän kalkkikivipitoisuuden takia alueella on useita arvokkaita kallio- ja lehtokohteita.

Arvokasta kallio- ja lehtokasvillisuutta

Torholanluolan kallioalueen kasvillisuus on ainutlaatuista. Lohjanjärven rantaan laskeutuvissa rinnelehdoissa kasvaa mm. kynä- ja vuorijalavia. Luolakallion runsasravinteinen kalkkimaa ja varjoisat kallionseinämät tarjoavat erinomaiset elinolosuhteet myös monille muille vaateliaille kasveille. Alueella kasvavia lajeja ovat mm. hietaorvokki, ketokäenminttu, tummaraunioinen ja pesäjuuri. Alueen sienilajisto on merkittävää, esimerkkeinä voi mainita uhanalaiset isolimalakki, isomyyränlakki, valkokarhikka ja lattakorvasieni. Harvinaisista sammaleista alueelta löytyy nokkalehväsammalta ja jäkälistä kalkkikuppijäkälää. Uhanalainen kovakuoriainen, lohjanseppä on Torholan luola-alueen hyönteisharvinaisuus.

Pitkänperänlahden alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Sen rantalehdoissa kasvaa tiheässä pähkinäpensasta ja rannan tuntumassa on luhtaisia tervalepiköitä sekä avoluhtia. Alueella kasvaa mm. keltavuokkoja, lehtosinijuurta sekä lehtotähtimöjä.