Järvisen aihkikon historia ja nähtävyydet

Metsän keskellä on tyyni lampi, johon heijastuu sininen taivas. Rannan sekametsässä on alkavan ruskan kellertävät ja punertavat värit. Lammen rannassa kasvaa kaisloja.

A.E. Järvinen

Järvisen aihkikko on saanut nimensä A.E. Järvisen (1891 - 1963) mukaan. A.E. Järvinen oli metsänhoitaja, kirjailija ja taidemaalari. Järvinen oli Lapissa Metsähallituksen palveluksessa vuosina 1915 - 1958, jolloin hän toimi metsänarvostelijana ja arvioimistoimiston johtajana Perä-Pohjolan piirikunnassa. Virkatehtäviä hoitaessaan sekä lukuisilla metsästys- ja eräretkillään hän samosi laajoissa, kirveen koskemattomissa erämaissa tutustuen retkillään erämaiden ihmisiin. Lukuisissa kaunokirjallisissa teoksissaan Järvinen kuvaa, mitä hän sai kokea näillä matkoillaan. Järvisen aihkikon aarnialue perustettiin 1955, jota on myöhemmin laajennettu. Nykyisin alue on suojelumetsä, jossa ei harjoiteta metsätaloutta.

Naarmankaira

Naarmankaira oli Järviselle hyvin tärkeä alue, missä hän mielellään samosi metsästellen ja kalastellen. Alueen metsät olivat mäntyvaltaisia metsiä, missä Järvisen kuvailemat "huurremetsot" ja erämiehet viihtyivät. Järvinen ihastui erityisesti Marasenlammen ja -harjun maisemaan, varsinkin harjulla oleviin aihkiintuneisiin, keloutuviin ikihonkiin.

Marasen kämppä

Järvinen rakensi vuonna 1933 Marasenlammen rannalle Metsähallituksen palveluksessa olleiden virkamiesten Castrenin, Hiilivirran, Luoman, Lakarin ja Sipilän kanssa eräkämpän. Tästä Marasen kämpästä tuli Järvisen toinen koti, missä hän vietti vapaa-aikaansa kirjoitellen eräaiheisia novelleja, maalaillen sekä tavaten ystäviään ja tuttaviaan. Marasenharjulle Järvinen pystytti luonnonkivistä ladotun ja muuratun muistomerkin, jonka hän omisti harjulleen ja ikimetsälleen. Järvinen oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Marasenlampeen Järvinen istutti siianpoikasia, joita hän kantoi maitotonkalla viiden kilometrin matkan Kemijärven - Rovaniemen -maantien varresta.

Mäntymetsässä sijaitseva pyöreistä kivistä ladottu muistomerkki. Muistomerkissä on laatta, jossa on kirjoitusta. Ympärillä on neljä kelopylvästä, joiden päissä on kivi.

Järvinen testamenttasi kämpän Lapin Luonnonystävät ry:lle, jonka hallinnassa kämppä oli vuoteen 1989, jolloin se siirtyi Metsähallitukselle. Metsähallitus entisöi vuonna 1999 Museoviraston valvonnassa Marasen kämpän, pihapiirin rakenteet sekä muistomerkin. Kämpästä uusittiin kaksi alimmaista hirsikertaa, sisustus palautettiin entiselleen ja vesikate korjattiin alkuperäiseen malliin. Myös kämpän piisiä kunnostettiin ja sen paloturvallisuutta parannettiin. Pihalla oleva koirankoppi entisöitiin, kuin myös pihan perän riuku ja käymälä.

Nykyisin Marasen kämppä on lukittu, mutta ulkopuolelta kämppää ja pihapiiriä voi käydä tarkastelemassa. Marasenlammella voi tänäänkin aistia jotakin siitä tunnelmasta, joka aikoinaan inspiroi A.E. Järvisen taiteilijasielua tervantuoksuisen erämaan rauhassa.

Lisätietoa A.E. Järvisestä löydät Suomen Metsästysmuseon verkkonäyttelystä (metsastysmuseo.fi).

Mäntymetsässä on kelohirsinen kämppä, jonka ikkunaluukku ja ovi on suljettu salvalla. Edessä poikkihirren päällä roikkuu porunsarvi. Henkilö seisoo kämpän edessä ja kirjoittaa.