Draamallinen luontopolku antaa siivet lasten mielikuvitukselle

Viime kesänä Vallisaaressa koettiin monta haltioitunutta luontokokemusta Teatteri Welhon draamallisella elämyspolulla. Annettiin tuulen tarttua hiuksiin, haisteltiin merta, ihmeteltiin ötököitä, nähtiin kymmeniä perhosia, opeteltiin korvayökkösten kieltä - oltiin satumaailmassa Viktuuria Vikatikin kanssa.

Tuija Töyräksen ja Kirsi Mannisen luotsaama Teatteri Welho ry toteutti kesällä 2021 lapsille suunnatun draamallisen luontopolun Helsingin Kuninkaansaaressa, Vallisaaren naapurissa. Viktuuria Vikatikki ja Hopeasiiven salaisuus oli perhosen metamorfoosista kertova interaktiivinen tarina, jossa lapset saivat olla osallisina tutustuen samalla Helsingin merellisen saariston ainutlaatuiseen luontoon ja sen ihmeisiin. ”Etsimme draamallisen luontopolun esityspaikaksi luonnontilaista ympäristöä saaristosta”, Töyräs kertoo ja jatkaa: ”Vallisaaren luonnonmukainen tila, kaikki kasvit, eläimet ja perhoset olivat kuin luotuja tarinaamme varten”.

Viktuuria Vikatikki johdattaa lapsijoukkoa Vallisaaresta Kuninkaansaareen kivettyä pengertietä pitkin. Alakouluikäisillä lapsilla on yllään kirkkaan väriset huomioliivit. Taivaalla on pilviä ja meri on harmaa.Yhteistyö Metsähallituksen kanssa mahdollisti esityksen toteutumisen Vallisaaressa. Esityspaikan valintaan vaikutti lisäksi se, että Vallisaari on upea lähiluontokohde ja sinne on kesäkaudella säännöllinen reittiliikenne - saari on saavutettavissa muullakin kuin omalla veneellä. Lyhyen lauttamatkan yhdistäminen teatteriesitykseen oli myös monelle lapselle jo sellaisenaan elämys. Alun perin Vallisaareen suunniteltu esitys joutui kuitenkin väistymään naapuriin Kuninkaansaareen, sillä viime kesänä Vallisaaren valtasi Helsinki Biennaali. ”Tämä olikin aivan hyvä sattumus esityksemme kannalta,” Tuija Töyräs innostuu kertomaan ja jatkaa: ”Kuninkaansaareen siirtyminen Torpedonlahden puolelta Vallisaaresta pengertä pitkin otettiin osaksi tarinaa, penkereen ylittäminen säällä kuin säällä oli lapsille jo jännittävä kokemus. Penkereellä sai tuntea tuulen ja merenpärskeet. Luonto itsessään tarjosi lapsille maagisen tunteen heti tarinan alussa”. 

 

Teatteria lapsille suurella sydämellä

Näyttelijä, ohjaaja, Tuija Töyräs on halunnut aina tehdä teatteria lapsille. ”Jo näyttelijäksi opiskellessani haaveeni oli perustaa kiertävä nukketeatteri. Ajattelin, että sen voi pakata laukkuun ja voin mennä sen kanssa minne vaan”, Töyräs kertoo. ”Sydämessäni on erityinen paikka lasten teatterille, ehkä se juontaa juurensa omasta lapsuudestani”, hän jatkaa.

Tuijan perhe muutti usein, kun hän oli lapsi. Esiintymisharrastuksen avulla hän koki pääsevänsä nopeammin osaksi uutta yhteisöä. ”Teatteri oli hyvä keino tehdä tuttavuutta uusien luokkatovereiden kanssa ja saada nopeasti uusia kavereita”, Töyräs muistelee.

Viktuuria Vikatikki tulee polulla vastaan ja heiluttaa kättään. Hänellä on mekko, jossa on perhosia ja kasveja. Hänen hiuksissaan on linnunpesä. Taustalla on vihreitä puita ja pensaita, aurinko paistaa ja on kesä.Tuija Töyräs on mielissään nykyisestä lastenteatterin asemasta ja sen saamasta huomiosta. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. ”Kun aikoinaan aloitin teatterin tekemisen lapsille, niin vallalla oli ajatus, että lastenteatteri oli jotenkin vähemmän merkittävää tai vähemmän tärkeää, kuin aikuisille suunnattu teatteri. Tämä aliarvostus näkyi kaikessa, niukoista määrärahoista puhumattakaan. Lastenteatterin tekeminen maksaa kuitenkin yhtä paljon kuin mikä tahansa aikuisille suunnattu esitys”, Töyräs kertoo tuohtuneena, mutta jatkaa sitten lempeämmin: ”Nykyään Suomessa onneksi ymmärretään, kuinka tärkeää on tuottaa laadukasta lastenkulttuuria. Meillä tehdään tänä päivänä todella paljon lapsille suunnattuja teatteriproduktioita ja elokuvia, ja kotimainen lastenkirjallisuus ja sen arvostus on ihan omaa luokkaansa”.

Kun Tuija Töyräkseltä kysyy mitä luonto hänelle merkitsee ja miksi hän haluaa tehdä lastenteatteria luonnossa, hän nauraa ja vastaa: ”No syy on mun rakkaus luontoon ja rakkaus teatteriin, mä olen aina rakastanut intohimoisesti molempia. Niiden yhdistäminen on mun yhden unelman täyttymys. Saaristoluonto ja meri ovat erityisesti lähellä sydäntäni”. Töyräs oppi jo omassa lapsuudessaan kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa, hän sai kotoa hyvän luontokasvatuksen. ”Lapset ovat uteliaita ja innostuvia, he kyllä kasvavat hyvään luontosuhteeseen, jos siihen annetaan pienikin mahdollisuus.  Eli ihan yksinkertaisia asioita: viedään lapsia retkille vaikka lähimetsään, ongelle lähijärvelle tai merelle tai vaikkapa tarkkailemaan lintuja. Lapset voivat myös kannustaa ja opettaa omia vanhempiaan”, Töyräs sanoo ja kertoo yhden riemastuttavan kokemuksen viime kesältä Vallisaaresta. ”Yhden draamallisen luontopolkuesityksen jälkeen yksi lapsi tuli silmät hehkuen kertomaan, että hän haluaa tulla myös vanhempiensa kanssa Vallisaareen ja näyttää heille missä lepakot asuvat! ”

 

Pörriäisillä rooli ensi kesänä

Metsähallituksen ja Teatteri Welhon yhteistyö Vallisaaressa jatkuu keväällä 2022. ”Ensi toukokuussa lasten draamallisen elämyspolun teemana on pölyttäjien ja pörriäisten merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Myös tuuli on pölyttämisessä merkittävä elementti ja sekin saa tärkeän roolin”, Tuija Töyräs kertoo kesän tulevasta produktiosta. ”Vallisaaren luonto on upea näyttämö ja siellä on näyttelijät valmiina”, Töyräs jatkaa viitaten Vallisaaren lajirikkauteen. ”Ja merellähän tuulee melkein aina ”, hän nauraa.

Metsähallituksen ja Teatteri Welhon tavoitteet lasten luontokasvatuksen osalta kohtaavat monin tavoin, sillä luontosuhteen luominen alkaa lapsuudesta. Luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen luonnossa liikkumalla on luonnosta oppimisen perusta. Lapset oppivat elämyksellisellä, interaktiivisella luontopolulla sekä tiedon että tunteen avulla ympäristöstään. Lapselle teatteritaidekokemus luonnossa voi olla hyvin voimaannuttava elämys. ”Lapset ovat kiitollinen yleisö, kun teatteriesitys koskettaa heitä – lapset ovat spontaaneja, ottavat osaa ja näyttävät tunteensa. Ja luonto, se koskettaa aina”, Tuija Töyräs herkistyy lopuksi.