Koroistenniemen historiaa

Suomen tärkein keskus vuosina 1229-1300
Kaivauksissa esiintullutta
Koroistenniemi hautausmaana
Arvokas muinaismuistokohde
Koroisten kartano

Suomen tärkein keskus vuosina 1229-1300

Turun Koroistenniemi on 1200-luvulla ollut Suomen maallinen ja hengellinen keskus, koska tuolloin piispojen valta ulottui paitsi kirkollisiin asioihin, myös pitkälle maalliseen hallintoon. Suomen hiippakunnan keskus, niin sanottu piispanistuin siirtyi Nousiaisista Koroisiin paavi Gregorius IX vuonna 1229 antaman kirjeen mukaisesti. Jo rautakaudella alueella oli ollut toimintaa, mutta löytöjen perusteella on vaikea sanoa liittyvätkö ne kaupankäyntiin, asumiseen vai kalmistoon - vai kenties kaikkiin kolmeen. Piispanistuin siirtyi Turun tuomiokirkon vihkimisen myötä Turkuun vuonna 1300.

Koroistenniemi oli aikoinaan luonteva paikka piispanistuimelle. Jyrkkärantaista niemeä suojasi vesi kolmelta sivulta ja mereltä tulevat kauppalaivat pystyivät nousemaan Koroistenniemelle asti. Niemen suojaksi rakennettiin itäpuolelle maavalli ja niemelle kuljettiin maavallin puhkomaa siltaa myöten.  

Kaivauksissa esiintullutta

Kaivauksissa on löydetty kirkon perustukset, jossa runkohuoneen pituus on 27,5 m ja leveys 14,5 m. Kirkon itäpäässä on runkohuoneen jatkeena ollut kapeampi kivinen kuorirakennus. On esitetty, että kivirakenne olisi kuulunut 1400-luvulla rakennettuun piispojen muistokappeliin. Tätä ajatusta vastaan puhuu se, että kaivauksista on löytynyt vain yksi kolikko 1400-luvulta. Ison kirkonperustuksen sisältä on löydetty sitä vanhemman pienen kirkkorakennuksen perustukset. Kaivauksista löytynyt palokerros viittaa siihen että tämä rakennus on palanut.

Tasanteen eteläreunalta on kaivauksien yhteydessä paljastunut kahden kivirakennuksen perustukset. Isompi rakennus on tulkittu piispanpalatsiksi ja pienempi kastaaliksi eli puolustustorniksi. Niiden välissä on iso uuninperustus, joka on tulkittu hypokaustin eli eräänlaisen keskuslämmitysuunin jäännöksiksi.

Koroistenniemen kaivauksissa tehdyillä rahalöydöillä on suuri merkitys kirkon käytön ajoitukselle.  Rahoja on löydetty noin 300 ja niistä suurin osa ajoittuu 1220-luvulta 1300-luvun loppupuolelle. Todennäköisesti tämä kertoo juuri kirkon käyttöajasta. Erään tiedon mukaan Itämeren merirosvoina pidetyt vitaaliveljet ovat polttaneet Koroisten kirkon vuonna 1396.

Koroistenniemi hautausmaana

Koroistenniemeltä on kaivauksissa löytynyt yli 300 hautaa. Paikalla on ollut kristillinen hautausmaa, joka on ollut käytössä noin 200 vuoden ajan. Haudoista kolme erottuu muista; ne on muurattu tiilistä ja sijaitsevat kirkkorakenteen sisällä. Ne on tulkittu piispanhaudoiksi. Kyseessä ovat ilmeisesti piispat Bero I, Ragvald I ja Catullus. Muut Koroistenniemen piispat olivat Tuomas, Johannes I sekä Maunu eli Magnus I.

Arvokas muinaismuistokohde

Koroistenniemen merkityksen paljastuttua 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaivauksien yhteydessä valtio päätyi pakkolunastamaan Koroistenniemen vuonna 1905. Tuolloin myös rakennusten rauniot restauroitiin ja suojattiin. Tässä yhteydessä kivijalat jätettiin esiin niin, etteivät kivet pääse liikkumaan paikoiltaan. Valkoinen risti pystytettiin entisen kirkon paikalla 1950-luvun alussa.

Vuosien saatosta alueen hoidosta on vastannut muun muassa Turun historiallinen museo, Turun kaupungin kulttuurilautakunta ja Museovirasto. Vuonna 2014 Koroistenniemen hoitovastuu siirtyi Metsähallitukselle. Hoitotoimenpiteet suoritetaan Museoviraston valvonnassa. Entisellä laidunmaalla on historiallisten arvojen lisäksi myös luonnonsuojelullisia arvoja, joita pyritään säilyttämään oikein ajoitettujen niittojen avulla.

Kuva: Aino von Boehm

Koroisten tila

Koroistenniemen vallin itäpuolella oli ttila, jossa piispat ajoittain oleskelivat vielä vuoden 1300 muutosten jälkeen. Koroisten tila vastasi tiluksiltaan suurta lounaissuomalaista kartanoa.  

Toisin kuin lähes kaikki muut Turun piispan tai tuomiokirkon hallussa olleet tilat, Koroinen jäi 1500-luvulla tapahtuneen uskonpuhdistuksen yhteydessä tuomiokirkon omaisuudeksi ja luterilaisten piispojen käyttöön. Vallin sulkemalla Koroistenniemellä oli reformaation jälkeen Koroisten tilaan kuuluvaa peltoa ja laidunta. Koroisten tila siirtyi kirkolta valtiolle vuonna 1932 ja edelleen Turun kaupungille vuonna 1985.   

Lisätietoja