Tekemistä ja näkemistä Rapolan linnavuorella

Rapolan linnavuorella ja muinaisjäännösalueella kuljet kiehtovan kulttuuriperinnön keskellä. Alue tarjoaa paljon ainutkertaista historiallista nähtävää:  

  • Suomen suurin linnavuori kohoaa korkealla harjun eteläpäädyn laella. Se on todennäköisesti rakennettu viikinkiajalla, noin 800–1000-luvuilla. Harjulla oli tuolloin noin kilometrin pituinen puolustusrakennelma, kehämäinen valli, josta ovat jäljellä hirsivarustuksen tukikiveys ja hiekkapengerrys. Linnavuoren näköalapaikalta avautuvat hienot maisemat. Lue lisää Rapolan linnavuoren ja muinaisjäännösalueen historiasta
  • Muinaiset asuinpaikat kertovat rautakautisesta asutuksesta Rapolanharjun alarinteillä. Myös linnavuoren vallien sisältä on löydetty asumusten jäänteitä ja uunimaisia kiviröykkiöitä.     
  • Uhri- eli kuppikiviä on käytetty hedelmällisyys- ja teurastusriittien ohella vainajien muistamiseen. Ne tunnistaa pyöreistä kuppimaisista syvennyksistä. Rapolasta on löydetty neljä kuppikiveä.  
  • Kalmistot, vanhat hautausmaat, näyttävät kivi- ja maaröykkiöiltä ja kertovat kiinnostavasti entisaikojen elämäntavasta ja kaupankäynnistä kaukaistenkin maailmankolkkien kanssa.  Rapolassa on kolme kalmistoa: Matomäen ja Hirvikallion kalmistot 400–500-luvuilta sekä Rupakallion polttokenttäkalmisto 600–1000-luvuilta ajanlaskumme alun jälkeen. Kalmistoista on löydetty muun muassa kullattu hopeinen miekan tupen suuhela, pronssihakanen, kilvenkupuran katkelmia, keihäänkärkiä, veitsiä, rautaniittejä, pronssinen kelloriipus, koruja, saviastian paloja, hevosen kuolaimet ja miekkoja.    
  • Muinaispeltoa on viljelty 700-luvun lopulta 1200-luvulle, ja sen alta on löydetty asuinpaikkajäänteitä ajanlaskumme alun tienoilta. Nykyään muinaispelto on laidunmaan peitossa.
  • Kansallis- ja kulttuurimaisemat ovat Rapolassa sykähdyttävät. Alue on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa ja Sääksmäen–Tarttilan kulttuurimaisema-aluetta. Maisemat ovat jo varhain innoittaneet monia tunnettuja taiteilijoita.  
  • Rapolan ja Voipaalan kartanot sekä kylät harjun ympärillä ovat kiinnostavia niin historiallisesti kuin nykypäivänä. Kylät mainitaan ensimmäistä kertaa paavin vuonna 1340 antamassa käskykirjeessä. Rapolan kartanon rakennuksista vanhimpia ovat päärakennus (vuodelta 1813) ja suuri kivinavetta (1860-luvulta). Voipaalan kartano syntyi 1600-luvun alussa, ja sitä ympäröi 1700-luvun lopulla perustettu, Suomen oloissa harvinainen barokkipuisto. Kartanossa toimii nykyisin taidekeskus.
  • Rapalum-näyttely Voipaalan taidekeskuksessa kertoo Rapolanharjun ja Sääksmäen esihistoriasta, historiasta ja ympäristöstä.
  • Arvokasta luontoa, esimerkiksi uhanalaisia perinneympäristöjä, on ilo katsella Rapolassa. Kesällä kulkija voi ihastella maisemanhoitajia työssään: lampaat ja karja laiduntavat Rapolan niityillä.
  • Patikointireitit esittelevät luontoa ja kulttuuria. Pysythän poluilla, niin alueen arvokas lajisto ja muinaismuistot säilyvät vahingoittumattomina! Luonto- ja muinaispolku (1,6 km; www.valkeakoski.fi) johdattaa kulkijan Voipaalan taidekeskuksen pihalta linnavuorelle. Harjuluonnon ja kauniiden maisemien lisäksi reitille mahtuu myös lehtomaisia osuuksia, aarnikuusikko sekä muinaisjäännöksiä. Rapolanharjun polkureitti (6 km; www.muinaispolut.fi) vie Voipaalan taidekeskuksen pysäköintialueelta kalmistoille, uhrikivelle ja linnavuorelle, Rapolan ja Voipaalan kartanoille sekä Sääksmäen harmaakivikirkolle. Käärmeitä esiintyy yleisesti, joten kävellessä kannattaa tarkkailla maastoa.
    • Rapolan näköalatasanne on uusittu. Tasanteen portaat ovat terästä, mutta niissä on koirille oma tassuystävällinen kulkuväylä.

Rapola on suosittu koululuokkien retkikohde. Kuva: Laura Uimonen