Helmi, Janne, Matti ja Ida vaalivat kotiaan yhteisvoimin. Tila kukoisti heidän ahkerassa hoidossaan. Sisarukset olivat niin omavaraisia ruuan suhteen, että he tehdä pyöräyttivät itse niin perunajauhot kuin siirapinkin. Kaupasta tarvitsi ostaa vain suolaa, sokeria, hiivaa ja kahvia. Alkuvuosina tuvassa leijui päivittäin vastajauhetun kahvin tuoksu. Tuolloin kahvi ostettiin kaupasta papuina ja jauhettiin kotona kahvimyllyssä.

Hiltuset olivat myös tuottoisia mansikanviljelijöitä aina 1920-luvulta lähtien. Paimensaaresta mansikanviljely levisi myös muille Tuusniemen tiloille. Levälahden kylällä ja kesäisin Kuopion torilla Hiltuset möivät kaikkia mahdollisia tilan tuotteita, kuten kananmunia, mansikoita ja vihanneksia. Perinteisten kasvimaalla kasvavien vihannesten lisäksi he kasvattivat tomaattia ja kurkkua. Pihassa kasvoi niinikään raparperia ja viinimarjapensaita sekä kirsikka- ja omenapuita. Naapuriapu näkyi siinä, että nämä etevät puutarhurit opastivat kyläläisiä puutarhanhoidossa.

Elämä saaressa oli melko vaatimatonta, mutta kuitenkin vieraanvaraista. Talouden pito oli tarkkaa. Tilan yhteistä varallisuutta olivat vilja- ja maitotuotteet sekä kananmunat. Omia rahoja sisarukset tienasivat erityistaidoillaan, kuten esimerkiksi neulomalla. Mansikkamaa oli tasapuolisesti jaettu sisarusten omiin lohkoihin, joiden sadon Ida myi torilla. Kukin sai oman lohkonsa myyntitulot omaan käyttöönsä. Mansikankasvatuksessa ei myöskään unohdettu lähimmäistä, sillä puutarhassa oli lähetystyölle omistettu mansikkapeltolohko, jonka tuotto tilitettiin lähetystyöhön.

Hiltusen sisarukset olivat edistyksellisiä monin tavoin. He ottivat mielellään tekniikan uusimmat kehitysaskeleet käyttöönsä. Paimensaarelaisille tuli varhaisessa vaiheessa traktori ja muita työkoneita sekä moottorivene ja -kelkka. Tuulivoimaa käytettiin saaressa ympärivuoden. Talon päätyyn veljekset rakensivat pienen tuulimyllyn, joka toimi kesällä. Talvella virtaa saatiin  järvenjäälle tehdystä isosta tuulimyllystä. Tuulivoiman avulla ladattiin naapureidenkin koneidenakut.

Navetan ovessa on Matti Hiltusen suunnittelema lukko. Kuva: Katri Heiskanen

Paimensaaren tilalla näkyy yhä tänä päivänä siellä eläneiden sisarusten yksilöllinen kädenjälki. Kekseliäs lukko puisine jousineen navetan ovessa on yksi esimerkki siitä, miten saarelaiset helpottivat arkielämäänsä. Kyläläiset korjauttivat näppärillä veljeksillä jopa kellojaan.