Iin Röytän luotsiasema

Röytän luotsiaseman sijainti SuomessaPohjois-Pohjanmaa
Ii (www.ii.fi)
Perämeren saaret
Kohdetta hoitaa Metsähallitus.


Iin Röyttä toimi puutavaran lastauspaikkana 90 vuoden ajan 1800-luvulta vuoteen 1969. Nykyään Röyttä on suosittu veneilykeskus ja virkistyskäyttökohde.

Röytän saaren historiaa

Uutta maata

Iin Röyttä on noin 60 hehtaarin kokoinen saari, joka sijaitsee 40 km Oulusta pohjoiseen ja noin 4 km Iin Praavannokan satamasta länteen. Saaren korkein kohta on 5 metriä merenpinnan yläpuolella. Röyttä paljastui merestä 1300-luvulla. Vielä 1870-luvulla saari näkyi kartalla kolmena eri saarena, mutta vuosisadan vaihteen tienoilla siitä muotoutui maan kohoamisen myötä yksi saari.

Iin Röytässä sijaitsevat vuokratuvat Lastaaja ja Luotsila. Kuva: Sanna-Kaisa Rautio

Kalastustukikohta

Kalastuksen historia ulottuu keskiajalta näihin päiviin saakka. Vuodesta 1842 saari oli vuokrattuna Iin lohenkalastusyhtiölle. Kun valtio ei jatkanut vuokrasopimusta, alkoi käräjöinti saarten omistuksesta. Se päättyi vasta 1921, jolloin korkein oikeus tuomitsi saaret valtiolle kuuluviksi.

Puutavaran lastauspaikka

Puutavaran lastaustoiminta Röytässä alkoi 1880-luvulla. Laivojen oli vaikea päästä matalalle rannikolle asti, joten avuksi otettiin saaret. Laudat ja lankut hinattiin lauttoina Röyttään, jossa ne nostettiin maalle, pestiin, lajiteltiin ja katkottiin määrämittaisiksi. Sahatavara pinottiin tapuliin kuivumaan odottamaan laivausta. Lastattaessa puutavara siirrettiin ensin proomuihin, joissa se vietiin laivoihin vinssattavaksi. Vuosisadan loppupuolella saavutettiin 10 000 m³ lastausmäärä. Töissä oli parhaimmillaan noin 100 henkeä.

Metsähallitus aloitti pyöreän puutavaran laivauksen Röytässä 1926. Vähitellen sahatavaran laivaus väheni. Pyöreän puutavaran vienti saavutti huippunsa 1950-luvulla, jolloin laivattiin parhaimpina vuosina 100 000 m³ puutavaraa. Sota-aikana toiminta oli hiljaisempaa. Välillä tehtiin häkäpönttöhiiltä ajoneuvojen käyttöön. Vähitellen 1960-luvulla toiminta alkoi hiipua ja viimeinen laiva lähti Röytästä 1969.

Lastauspaikasta virkistysalueeksi

Röyttä jäi vähälle käytölle, kunnes siitä muodostui veneilyseurojen ja muiden virkistyskäyttäjien tukikohta. Vanha satama on nyt veneilijöiden käytössä ja luotsien aikoinaan käyttämä Luotsila ja suuri majoitusrakennus Lastaaja ovat nyt majoituskäytössä. Veneilyseurat ovat rakentaneet omat tukikohtansa. Kävijöille on rakennettu luontopolku ja kaksi kotaa.

Aukioloajat

  • Kohteeseen on vapaa pääsy.
  • Kohteella ei ole henkilökuntaa.

Yhteystiedot

Kulkuyhteydet ja kartat

  • Saareen pääsee ainoastaan vesitse. Talvella saarelle on mahdollista kulkea jäätä pitkin. Jään kantavuus kannattaa varmistaa.
  • Perämeren saarten kartta  

Veneellä

  • Kesällä saarelle pääsee joko omalla veneellä tai tilaamalla venekuljetuksen. Venekuljetuksia Iin Praavasta voi tilata Veli Aallolta, puh. 040 5574608.
  • Retkisataman sijainti N 65º 16'19,8" E 25º 12'43,1" (merikoordinaatit).
    • Retkisatamassa on laituri, poijuja ja kiinnitysrenkaita. Veneeseen on mahdollista kytkeä sähkövirta. Sataman läheisyydessä on opastuskatos, kuivakäymälä ja luontopolku. Tulentekopaikkoja on satamakentällä ja noin 1 km:n päässä.
    • Huollosta vastaa Metsähallitus yhdessä Kiviniemen Meripelastusyhdistys ry:n kanssa.

Autolla

  • Autolla pääsee Iin Praavan satamaan, Praavan tie (nro 18754) kääntyy nelostieltä länteen 4 km Iin taajaman eteläpuolella. Risteyksen viitassa lukee Ojakylä. Praavaan on matkaa 4 km.

Julkiset kulkuyhteydet

  • Junalla (www.vr.fi) pääsee Ouluun ja Kemiin.
  • Valtatie 4:lla (Oulu - Kemi) liikennöi useita pikavuorolinja-autoja päivittäin. Oulun paikallisliikenteen bussit kulkevat Iihin asti. Aikataulut (www.matkahuolto.fi).

Sähköiset kartat

Palvelut

  • Röytässä on sähköistetty retkisatama. Satamassa on lasten leikkipaikka ja opastuskatos.
    • Opastuskatoksen tauluissa esitellään Röytän luontoa, historiaa sekä sääilmiöitä.
  • Vuokratuvat Lastaaja ja Luotsila sijaitsevat saaressa.
  • Luontopolun varrella on tulentekopaikka.
    • Tulenteko on sallittu ainoastaan retkisataman tulentekopaikalla.
  • Juomavesi
    • Juomavesi on tuotava mukana.
  • Jätehuolto
    • Alueen maastokohteissa ei ole jätteiden keräysastioita, joten jätehuolto on omatoiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta lajitteluun. Maastossa voidaan kuitenkin yleensä kompostoida biojätteet ja polttaa palavat jätteet. Ruuantähteet voidaan laittaa kompostikäymälään ja palavat roskat polttaa nuotiossa silloin kun metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Lue lisää roskattomasta retkeilystä.

Luontopolku

Röyttää kiertää noin 3 km:n mittainen luontopolku, jonka varrella on alueen luonnosta ja historiasta kertovia tauluja, hiljentymispaikka ja tulentekopaikka.

Luontopoluilla voi nähdä myös lintuja - tai niiden jälkiä. Kuva: Sanna-Kaisa Rautio

Yöpyminen

Vanha työntekijöiden majoitusrakennus Lastaaja ja Luotsila ovat vuokrattavissa. Rannassa olevat sauna ja kota ovat vuokraavien käytössä.

Liikuntaesteisten palvelut

Röytän retkisatamassa liikuntaesteiset on otettu huomioon poluilla ja luiskissa.

Julkaisuja

  • Alenius, Kari ja Skiftesvik, Joni: Röyttä, laivoja ja ihmisiä, 1996. Metsähallitus. Kirja kertoo lähes 100 vuoden ajanjaksosta, jolloin Röytässä lastattiin sahatavaraa ja puutavaraa ulkomailta tuleviin rahtialuksiin. 


Tämän sivun osoite on: www.luontoon.fi/iinroytta