Gustavsvärn - Hangon vartija

Vuosina 1788 - 1790 käyty Ruotsin ja Venäjän välinen Kustaan sota paljasti lopullisesti Hangon sataman merkityksen Suomenlahden herruudesta taisteltaessa. Ruotsalaisten Tulliniemelle ja sen lähisaariin rakentamat väliaikaiset kenttälinnotteet päätettiin korvata vakinaisilla kantalinnotteilla. Sijaishallitsija Kaarle-herttua antoi keväällä 1792 käskyn aloittaa linnoitustöiden suunnittelu Gustavsvärniin ja Kustaa Aadolfiin sekä Kuningattarenvuorelle.

Gustavsvärnin muuria. Kuva: Katariina Hopponen

Pienet luodot linnoitettiin Hangon sataman vartijoiksi

Linnoituksen suunnittelutehtävä annettiin linnoittajaprikaatin komentaja von Kiertingille. Hänen apulaisenaan toimi kapteeni Carl Nycander. Linnoitustyöt aloitettiin keväällä 1793. Suunnitelmissa linnoituksen ensisijaisena tavoitteena nähtiin Hangon sataman sisääntuloväylän vartioiminen. Vihollinen oli siis tuhottava jo merellä tai ainakin sille tuli aiheuttaa niin raskaat tappiot, ettei se pääsisi tykistönkantaman päähän Hangon satamasta. Pienille luodoille rakennettujen Gustavsvärnin ja Kustaa Aadolfin linnoitusten tuli siis ristitulella suojella Hangon satamaa. Linnoitustyöt kestivät 1800-luvun alkuun, mutta jäivät siltä erää keskeneräiseksi.

Gustavsvärnin linnoitus on pitkälti rakennettu saaren omasta kiviaineksesta, punaisesta graniitista. Saarella onkin paljon louhinnan jälkiä. Linnakkeen rakentamisessa on käytetty hyväksi saaren topografiaa: muurien sijoitteluun ovat strategisten näkökulmien lisäksi vaikuttaneet pinnanmuodot. Kun muuri rakennettiin saaren jylhimmän seinämän päälle, saatiin muurille lisäkorkeutta useita metrejä. Luonnonseinämiä on lisäksi paikoin louhittu jyrkemmiksi.

Venäläiset jatkoivat rakennustöitä, mutta räjäyttivät sitten linnoituksen turhana pois

Keväällä 1808 Hangon linnoitus päätyi venäläisten käsiin taisteluitta. Venäläiset näkivät linnoituksen yhä tärkeänä ja jatkoivat sen rakentamista. Krimin sota 1854 - 1855 pani vauhtia rakennustöihin. Sodan aattona Gustavsvärnissä ilmoitettiin olleen 61 tykkiä. Linnake toimi odotusten mukaisesti ja torjui englantilaisten hyökkäyksen.

Gustavsvärn mereltä katsottuna. Kuva: Katariina Hopponen

Krimin sodan jälkeen Hangon linnoitusta alettiin pitää sotilaalliseen merkitykseensä nähden liian kalliina ylläpitää. Gustavsvärn, Kustaa Aadolf ja Meijerfeldt räjäytettiin loppukesästä1854. Tuhoa täydensi paikallisille asukkaille annettu lupa hakea varuskunta-alueelta rakennusmateriaalia omiin tarkoituksiinsa.

Toinen maailmansota hangon saaristossa

Talvisodan aikana Hanko oli yksi eniten pommitetuista kaupungeistamme ja näistä pommituksista kärsi myös Hangon vanha linnoitus. Talvisodan päätyttyä Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Venäläiset kaivoivat Gustavsvärnin muurien sisäpuolelle korsuja, jotka kuitenkin ovat nykyään hävitetty. Jatkosodan aikana Hangon lähisaaristossa taisteltiin verisesti. Hangon vuokra-alue siirtyi suomalaisten haltuun 4.12.1941.

Lue lisää Hankoniemen sotahistoriasta.