Kilpisjärven ja Käsivarren reitit

1.7.2021
Tulva vei Vuomakasjoen sillan Kalottireitiltä ja uusi saadaan tehtyä vasta 2022. Vuomakasjoen yli joutuu nyt kahlaamaan.

Kolme naista nousemassa polkua tunturiin kesällä. Taustalla tuntureita horisonttiin asti. Taivaalla on poutapilviä.

Reitit ja lähtöpisteet

Käsivarsi on poronhoitoaluetta, ja poroaitojen avulla porot pysyvät oikeilla laidunalueillaan. Jos avaat veräjän, muista sulkea se perässäsi. Veräjä voi olla myös tarkoituksella auki, jolloin se tulee jättää auki. Lue lisää retkeilystä poronhoitoalueella.

Kilpisjärven luontokeskus, Käsivarrentie 14145, 99490 Kilpisjärvi

Mallan luonnonpuiston pysäköintialue, Käsivarrentie 14850, 99490 Kilpisjärvi

Iitto, tien E8/VT21 pysäköintilevike, Käsivarrentie 9914, 99470 Enontekiö

Pyöräilyreitit

Melontareitit

Hiihtoladut

Talvireitit

Moottorikelkkailu-urat

Čoalmmevárit / Salmivaaran huiputus, 1,2 km/suunta

Sulan maan aikaan, kulkuaika noin 1 h

Talvisessa maisemassa etualalla kivikkoinen vaaranlaki, josta huimat maisemat auringon laskuun ja vielä lumipeitteiselle järvelle. Maisema on luminen.

Salmivaaran laelle johtavaa polkua pitkin pääset ihailemaan Kilpisjärven upeita maisemia, Mallaa ja Saanaa sekä Norjan ja Ruotsin puolella kohoavia suurtuntureita.

Lähtöpiste

Osoite: Salmivaarantie 31–47, 99490 Enontekiö
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 00.7023' lon: 20° 52.7219' 
ETRS-TM35FIN P: 7667868 I: 255660

Nähtävää

Näkymät Salmivaaralta Kilpisjärven yli Suomen, Ruotsin ja Norjan tuntureille sekä Kilpisjärven kylälle ja Tsahkaljärvelle. Huipulta näkyvät Mallatunturit, Norjan puolella häämöttävä terävähuippuinen Bárrás ja Kilpisjärven rannasta kohoava Saana. 

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm korkeat tolpat.
Polku Salmivaaran laelle kulkee ensin 800 m pururataa pitkin, kunnes Salmivaaralle osoittava kyltti ohjaa oikealle tunturikoivikkoon. Seuraa oranssipäisiä tolppia. Koivikossa polku nousee jyrkästi, ja vaaran lakiosalle kiivetään kalliota pitkin. Palaa takaisin samaa reittiä. 

Huomioitavaa

Risteyksissä on heikot merkinnät, joten reittiä on seurattava tarkasti. 

Čáhkáljávri / Tsahkaljärven polku, 3,3 km rengasreitti

Sulan maan aikaan, kulkuaika noin 1–2 h

Etualalla mies järven rannalla syksyisessä maisemassa. Rannalla tunturikoivikkoa ja taustalla kohoaa Saanatunturi tasalakisena ja reunoiltaan jyrkkänä.

Tsahkaljärvelle vievä reitti on sorastettu, mutta nousu on paikoin jyrkkää. Saana kohoaa horisontissa Tsahkaljärven luoteispuolella. Kyläkeskukseen johtavan polun varrella on kaunis Tsahkaljoen putous.

Lähtöpiste

Osoite: Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialue, Käsivarrentie 14145, 99490 Kilpisjärvi
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 00.7055' lon: 20° 53.4364'
ETRS-TM35FIN P: 7667826 I: 256134

Retkeilyrakenteet

Kilpisjärven luontokeskus palvelee aukioloaikoinaan. Tsahkaljärven rannalla on avoin tulentekopaikka, puuvarasto ja kuivakäymälä. Ota mukaan omaa wc-paperia ja roskapussi. Rannalla on vuokrattava kota ja tupa. Tsahkaljärven rakenteita ylläpitää ja vuokraa Kilpisjärven Ladut ry (kilpisjarvenladut.fi). 

Nähtävää

Tsahkaljärvi, Tsahkaljoen putous, näkymät Saanalle ja Kilpisjärvelle.

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm tolpat. Viitat risteyksissä.
Kulkusuunta: Tsahkaljärven reitti lähtee Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialueelta, josta se tulee luontaisesti kierrettyä vastapäivään. Reitillä on useita jyrkähköjä nousuja ja laskuja. Järven rannalla on tulentekopaikka. Reitti kulkee Tsahkaljoen yli sen kauniille putoukselle. Sieltä polku laskeutuu Kilpisjärven kyläkeskukseen, josta pääsee kävelytietä pitkin takaisin luontokeskukselle. Yhteen suuntaan matkaa Tsahkaljärvelle tulee 1,2 km ja ympyräreittinä 3,3 km.

Huomioitavaa

Tsahkaljärven reitti on sorastettu, mutta suurten korkeuserojen ja kaltevuuksien takia se on haastava. Kävelysilta Tsahkaljoen yli on 115 cm leveä. Tulentekopaikalle ei pääse sorapolkua pitkin, vaan sinne vie epätasainen ja kivinen polku.

Čáhkáljávri / Tsahkaljärvi - Sánájávri / Saanajärven kota, 5,7 km/suunta

Sulan maan aikaan, kulkuaika edestakaisin noin 3–5 h 

Puuttomassa kivikkoisessa tunturimaisemassa puinen uusi kotarakennus. On pilvinen kesäpäivä.

Tällä reitillä voi ihailla kirkkaita tunturijärviä, puutonta paljakkaa ja tunturimaisemia. 

Lähtöpiste

Osoite: Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialue, Käsivarrentie 14145, 99490 Kilpisjärvi
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 00.7055' lon: 20° 53.4364'
ETRS-TM35FIN P: 7667826 I: 256134

Retkeilyrakenteet

Kilpisjärven luontokeskus palvelee aukioloaikoinaan. Tsahkaljärven rannalla on avoin tulentekopaikka, puuvarasto ja kuivakäymälä. Ota mukaan omaa wc-paperia ja roskapussi. Rannalla on myös vuokrattava kota ja tupa. Tsahkaljärven rakenteita ylläpitää ja vuokraa Kilpisjärven Ladut ry (kilpisjarvenladut.fi) Saanajärven rannalla on puuvarasto, kuivakäymälä ja kaksi kotaa, joista toisessa on kattoikkuna taivaan tarkkailua varten. Kodissa ei saa yöpyä. Saanajärven rakenteita ylläpitää Metsähallitus.

Nähtävää

Tsahkaljärvi, näkymät Saanalle ja Kilpisjärvelle sekä karun kaunis Saanajärvi. 

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm korkeat tolpat. Viitat risteyksissä.
Reitti kulkee Kilpisjärven luontokeskukselta Tsahkaljärvelle, Tsahkaljoen sillan yli ja seuraa järven länsirantaa kohti Saanaa. Matkan varrella on kolme risteystä, joista käännytään aina oikealle ja lopulta tullaan Saanajärven rantaan. Takaisin palataan samaa reittiä, jolloin matkaa tulee yhteensä 11,5 km. Paluureitin voi suunnitella myös kyläkeskuksen kautta, josta pääsee kävelytietä pitkin takaisin luontokeskukselle. 

Huomioitavaa

Reitti ylittää Saanajärvestä laskevan joen, jossa ei ole siltaa. Ylitys voi olla korkean veden aikaan vaikea.

Gilbbesjávri / Kilpisjärvi - Háldi / Halti, vaellusreitti, 55 km/suunta

Heinäkuun alusta syyskuun puoleen väliin, kulkuaika 7–10 pv

Vaeltajat kivikkoisessa tunturinrinteessä. Etummaisella vaeltajalla vaellussauvat. Tunturiylängön maisema näkyy alhaalla kivikkoisena avoimena tunturina horisonttiin asti.

Käsivarren erämaa-alueella kohoavat suurtunturit, joiden huikaisevan luonnon ja elävän porosaamelaisen kulttuurimaiseman halki kulkee yksi maamme vaativimmista vaellusreiteistä, Kalottireitti. Vaelluksen kruunaa kipuaminen kivikkoiselle Haltin rinteelle, Suomen korkeimmalle kohdalle.

Lähtöpiste

Osoite: Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialue, Käsivarrentie 14145, 99490 Kilpisjärvi
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 00.7055' lon: 20° 53.4364'
ETRS-TM35FIN P: 7667826 I: 256134

Retkeilyrakenteet

Kilpisjärven luontokeskus palvelee aukioloaikoinaan. Reitin varrella on useita autio- ja varaustupia, joiden yhteydessä on puuliiteri ja kuivakäymälä. Ota mukaan omaa wc-paperia ja roskapussi. Isoimpien jokien ylityksissä on sillat, mutta varaudu myös kahlaamaan. Kahluukengät ja vaellussauvat ovat tarpeen. 

Nähtävää

Herkän, uhanalaisen tunturiluonnon ainutlaatuisuus ja Suomen korkeimmat yli tuhatmetriset tunturit. Täällä on vedenjakaja, jota valtioiden rajatkin noudattelevat. Tuntureilta saavat alkunsa kymmenet pienet joet, jotka yhtyvät isoiksi virroiksi ja laskevat lopulta Könkämäenon kautta Tornion-Muonionjokeen. Vaellusreitin varrella voi ihailla erikoista Saivaaraa, komeaa Pitsusköngästä ja kuvankaunista Meekonlaaksoa. Reitiltä on näkymät jyhkeille kallioseinämille, kuten Ánnjaloanjebáktille ja sen alle lepäävälle vehreälle luonnonsuojelualueelle. 

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm korkeat tolpat. Viitat risteyksissä.
Kalottireitti lähtee Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialueelta. Lue tarkka kuvaus Kalottireitistä reitin omilta sivuilta. 
Vaellusta voi jatkaa Kalottireittiä pitkin Somasjärven kautta Norjaan Reisan kansallispuistoon (reisanasjonalpark.no) ja Kautokeinoon.

Huomioitavaa

Yhteispohjoismainen Kalottireitti ylittää valtioiden rajoja. Ennen retkelle lähtöä täytyy tarkistaa voimassa olevat matkustamisen, rajanylityksen sekä koirien viennin ja tuonnin säännöt. 
Erämaa-alueella matkapuhelimien kuuluvuudessa on isoja katvealueita. Avotunturissa sääolot vaihtuvat hyvin äkkiä ja kesälläkin voi sataa lunta. Tuiskussa eksyminen on erittäin vaarallista.

Kesäisin myös sankka sumu voi viedä näkyvyyden. Avun saaminen erämaahan kestää usein kauan. Vaeltajan on hallittava itsenäisesti erämaassa selviytyminen. Mukana on oltava asianmukaiset varusteet, kartta ja muut suunnistusvälineet.

Ánnjaloanjin luonnonsuojelualueella liikkuminen on kielletty toukokuun 15. päivän ja syyskuun 1. päivän välisenä aikana.

Sáná / Saanan polku, 4,3 km / suunta

Sulan maan aikaan, kulkuaika 4–6 h

Maisema tunturin rinteeltä järven yli toiselle tunturille. On kesä ja kasvit ovat vihreitä. Järven takana on tuntureita horisontissa. Taivas on pilvinen.

Saanan huipulle vievä polku tarjoaa kulkijalle Kilpisjärven huikeimmat näköalat, ja elämykseen kuuluvat myös Saanan portaat. Saanan laelta näet kauas horisonttiin avautuvan tunturimaiseman sekä tunnet arktisen raikkaat tunturituulet.

Lähtöpiste

Osoite: Mallan luonnonpuiston pysäköintialue, Käsivarrentie 14850, 99490 Enontekiö
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 03.6357' lon: 20° 46.2851'
ETRS-TM35FIN P: 7673727 I: 251943

Retkeilyrakenteet

Saanan rinteellä on yli 150 kiviporrasta. Reitin varrella on levähtämistä varten kota, käymälä ja puuvarasto. Ota mukaan omaa wc-paperia ja roskapussi. Kodassa ei saa yöpyä.

Nähtävää

Monimuotoinen tunturikasvillisuus ja linnusto sekä Saanan pahta. Maisemat lähituntureille Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Kirkkaalla säällä näkymät ulottuvat Lyngenvuonolle asti.

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm korkeat tolpat. Viitat risteyksissä.
Reitti lähtee sorastettuna polkuna Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta kohti Saanaa. Tunturikoivikossa reitti nousee välillä jyrkästi, ja ennen kotaa on lyhyet portaat. Paljakalla reitti kohoaa aluksi loivasti harjanteella, josta voi ihailla upeita näkymiä Saanan pahdalle sekä Pikku-Mallalle. Saanan rinteellä on kuuluisat Saanan portaat, jotka on uusittu kestäviksi kiviportaiksi. Saanan laella polku on kivikkoinen. Huipulla on tietoliikennemasto ja sääasema. Takaisin palataan samaa reittiä, jolloin pituus on edestakaisin 8,6 km. 

Huomioitavaa

Kesäisin on pysyttävä reitillä, jotta kasvillisuus pääsee toipumaan vuosikymmeniä jatkuneen kulutuksen aiheuttamista vaurioista. Nousu Saanalle voi olla yllättävän raskas. Sääolot Saanan huipulla ovat haastavammat kuin Kilpisjärven korkeudelta lähdettäessä. Sää voi vaihtua tunturissa hyvin nopeasti. Ukkosella tunturinhuippuja kannattaa välttää.

Sáná / Saanan luontopolku, 6 km, rengasreitti

Sulan maan aikaan, kulkuaika 2–3 h

Etualalla luontopolkutaulun kulma. Taulussa näkyy lentokoneita lentämässä tunturin yllä. Taustalla näkyy saman tunturin oikea siluetti ja puutonta tunturimaisemaa ja taivasta.

Saanan luontopolun varrella pääset tutustumaan alueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja kulttuurihistoriaan. Polku kulkee tunturikoivikossa ja paljakalla, sekä ylittää useita pieniä jokia.

Lähtöpiste

Osoite: Mallan luonnonpuiston pysäköintialue, Käsivarrentie 14850, 99490 Enontekiö
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 03.6357' lon: 20° 46.2851'
ETRS-TM35FIN P: 7673727 I: 251943

Retkeilyrakenteet

Reitin varrella on kohdeopasteita. Taukoja varten on kota, käymälä ja puuvarasto. Ota mukaan omaa wc-paperia ja roskapussi. Kodassa ei saa yöpyä.

Nähtävää

Tunturiluonnon monimuotoisuus lehdon kukoistuksesta paljakan karuuteen ja pienten tunturikasvien kukintaan. Kuljet kivikoiden lomassa virtaavan Skirhasjohkan lumenviipymäniityillä ja tunturikankailla, joissa ihmisen vuosisataiset jäljet näkyvät yhä. 

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm korkeat tolpat. Reitin seuraamisessa on oltava tarkkana, jotta pysyy oikealla polulla.
Kulkusuunta: Viitoitettu vastapäivään kierrettäväksi.
Reitti lähtee Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta Saanan sorastettua polkua pitkin. Luontopolun kohdeopasteet kertovat luonnosta, kulttuurihistoriasta ja viime vuosisadalla käytyjen sotien jättämistä jäljistä. Kodan jälkeen luontopolku kääntyy kohti Jiehkkáš-tunturia. Polku mutkittelee tunturilaaksossa ja palaa takaisin Saanan kodalle. 

Huomioitavaa

Alueella tehdään lyhyt- ja pitkäaikaistutkimuksia luonnosta. Tutkimusaloja on aidattu eikä niihin saa koskea. 

Sáná / Saanan kierros, 14 km, rengasreitti

Sulan maan aikaan, kulkuaika 4–8 h

Nainen, mies sekä lapsi miehen hartioilla kävelemässä polkua avoimessa tunturimaastossa. Ympärillä puuttomia tuntureita ja taustalla taivasta ja lisää tuntureita.

Kierrä ainutlaatuisen tunturin ympäri ihaillen erämaisia maisemia, tunturikoivikoita, reheviä lehtoja, kirkkaita järviä ja vuolaita tunturivirtoja.

Lähtöpiste

Osoite: Mallan luonnonpuiston pysäköintialue, Käsivarrentie 14850, 99490 Enontekiö
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 03.6357' lon: 20° 46.2851'
ETRS-TM35FIN P: 7673727 I: 251943

Retkeilyrakenteet

Reitin alkupäässä on Saanan kota, jossa on puuvarasto ja kuivakäymälä. Saanajärven eteläpäässä voit poiketa kahdelle kodalle, joiden yhteydessä on puuvarasto ja kuivakäymälä. Toinen kota on revontulikota, jonka lasikaton läpi voit ihastella taivaan tulia. Ota mukaan omaa wc-paperia ja roskapussi. Kodissa ei saa yöpyä.

Nähtävää

Saanajärvi, Saanan pahta eli pystysuora kallioseinämä, puuton tunturiylänkö, Saanan rinteen lehto ja luonnonsuojelualueet. 

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm korkeat tolpat. Viitat risteyksissä.
Kulkusuunta: Suositellaan kuljettavaksi myötäpäivään
Saanan kierrokselle lähdetään Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta, josta noustaan Saanan huipulle vievää reittiä. Seuraa viitoitusta, koska myös Saanan luontopolku kulkee alkumatkasta samaa reittiä. Polku kulkee paljakalla Saanan ja Jiehkkáš-tunturin välisessä laaksossa kohti Saanajärveä. 

Saanajärven rannalla polku kääntyy etelään kulkien Saanan ja järven välissä. Järven eteläpäässä sijaitsevat Saanajärven kodat, joihin voi poiketa tauolle. Reitti kiertää Saanan etelän kautta ympäri ja laskeutuu paljakalta koivikkoon. Saanan lehtojensuojelualueen läpi laskeutuvalla osuudella polku on paikoin märkä ja mutainen. Lehtojensuojelualueelta reitti kulkee Retkeilykeskuksen asuntovaunualueen läpi. Sieltä reitti suuntaa ylös koivikkoon ja Saanan kodan kautta takaisin lähtöpaikkaan Mallan pysäköintialueelle.

Vaihtoehtoinen aloituspaikka on Kilpisjärven luontokeskuksen pysäköintialue, jolloin reitti kulkee Tsahkaljärven kautta ja pituutta tulee lähes kaksikymmentä kilometriä.

Huomioitavaa

Saanan pahdan alapuolella olevalla Saanan luonnonsuojelualueella liikkuminen merkittyjen polkujen ulkopuolella on kielletty toukokuun 15. päivän ja syyskuun 1. päivän välisenä aikana.
Saanan kierroksella ylitetään useita jokia ja puroja, joiden yli ei mene siltoja. Korkean veden aikaan virrat voivat olla voimakkaita. Osa reitistä on kivikkoista tai märkää, joten hyvät vaellusjalkineet ovat tarpeen. Saanan pohjoispuolen ylängöllä sää saattaa olla erilainen kuin alhaalla Kilpisjärven rannalla, joten kannattaa seurata sääennusteita ja pakata mukaan eväät sekä lämpimiä vaatteita.

Gihcibákti / Mallan polku, 11 km/suunta

Sulan maan aikaan, kulkuaika 1 päivä.

Nainen kävelee reppu selässä hiekkaista leveää polkua avoimessa tunturimaisemassa. Taustalla tuntureita, joissa on lumilaikkuja. Taivaalla on vähän pilviä.

Kuuluisa Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee Mallan luonnonpuiston länsirajalla. Rajapyykki on Suomen mannermaan läntisin piste ja Ruotsin pohjoisin piste. Kolmantena rajakumppanina on vuoristaan ja vuonoistaan kuuluisa Norja. Mallan luonnonpuistossa saa kesäaikana kulkea jalan vain merkittyä patikointireittiä pitkin. Pyöräily luonnonpuistossa on kielletty.

Lähtöpiste

Osoite: Mallan luonnonpuiston pysäköintialue, Käsivarrentie 14850, 99490 Enontekiö
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 03.6357' lon: 20° 46.2851'
ETRS-TM35FIN P: 7673727 I: 251943

Retkeilyrakenteet

Kuohkimajärvellä on autio- ja varaustupa, joiden yhteydessä on puuvarasto, kuivakäymälä ja kesäisin käytössä oleva tulentekopaikka. Ota mukaan omaa wc-paperia ja roskapussi.

Nähtävää

Mallan luonnonpuiston rikas tunturikasvilajisto ja linnusto, Gihcigorži / Kitsijoen putous, entisöity toisen maailmansodan aikainen korsu, Kolmen valtakunnan rajapyykki ja upeat maisemat Norjaan Bárrás-tunturille.

Reittiselostus

Reittimerkintä: Oranssipäiset 40 cm korkeat tolpat. Viitat risteyksissä.
Reitti alkaa Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta. Polun alussa ylitetään Siilasjoen silta ja noustaan jyrkässä rinteessä koivikosta avoimelle tunturikankaalle. Reitiltä eroaa Pikku-Mallalle merkitty pistopolku. Pikku-Mallan huipulle on risteyksestä matkaa 1,3 km. 

Kitsijoella ei ole siltaa, vaan sen yli on harpottava kiveltä kivelle. Ylityskohdasta voi ihailla Kitsiputousta. Loppumatkasta ylitetään vielä toinen joki ja useita pieniä puroja kahlaten. Viimeiset kilometrit polku seuraa poroaitaa. Kuohkimajärvellä voi suunnata autio- ja varaustuvalle tai jatkaa matkaa puolisen kilometriä rajapyykille. Paluumatka kuljetaan samaa reittiä Mallan yli takaisin pysäköintialueelle, jolloin matka on edestakaisin 22 km.

Reitti on mahdollista kulkea Malla-laivan liikennöidessä rengasreittinä, jossa kävelymatkaa kertyy 16 km. Laiva vie Koltalahteen, josta on Kolmen valtakunnan rajapyykille 3 km melko tasaista ja helppokulkuista polkua. 

Mallan polku on osa yhteispohjoismaista Kalottireittiä, joka kulkee Ruotsin ja Norjan tuntureilla etelään kohti Abiskoa. Kuohkimajärveltä voi tehdä kolmen–neljän päivän vaelluksen rengasreittinä Ruotsin ja Norjan lähituntureille.

Huomioitavaa

Mallan luonnonpuistossa retkeilyä ohjataan järjestyssäännöllä. Merkityltä reitiltä ei saa lumettomana aikana poiketa ja pyöräily on luonnonpuistossa kiellettyä. Lemmikit on pidettävä aina kytkettyinä. Lue Mallan luonnonpuiston ohjeet ja säännöt ennen retkelle lähtöä. 

Huomaa, että Malla-laivan laituri Koltalahdessa sijaitsee Ruotsin puolella ja Kalottireitti ylittää kolmen valtion rajat. Ennen retkelle lähtöä täytyy tarkistaa laivan liikennöinti, voimassa olevat matkustamisen ja rajanylityksen sekä koirien viennin ja tuonnin säännöt.

Iiton suoluontopolku, 400 m/suunta

Sulan maan aikaan, kulkuaika edestakaisin noin 0,5 h

Etualalla luontopolkutaulu, jossa suota ja iso hämähäkki. Taustalla suomaisema, jossa pieniä tunturikoivuja ja horisontissa tunturia. On kesä.

Luontopolulla opit pohjoisen erikoisista palsasoista. Palsat ovat turvekumpuja, joiden ytimessä on jäätynyttä turvetta ja jäätä. Palsojen syntyminen on mahdollista arktisissa, jatkuvasti kylmissä olosuhteissa. Ilmaston lämpeneminen on suuri uhka palsasoille ja niiden suoluonnolle. Iiton palsasuo on soidensuojelualue.

Lähtöpiste

Osoite: Tien E8/VT21 pysäköintilevike, Käsivarrentie 9914, 99470 Enontekiö
Koordinaatit: WGS84 lat: 69° 02.8910' lon: 20° 47.9094'
ETRS-TM35FIN P: 7672239 I: 252878

Retkeilyrakenteet

Reitillä on erittäin huonokuntoiset pitkospuut ja luontopolkuopasteita. Polun päässä on vaatimaton oleskelualue ja penkkejä.

Nähtävää

Suoluontoa, palsakumpareita ja maisema kohti Ruotsin tuntureita.

Reittiselostus

Luontopolku vie tien varren pysäköintilevikkeeltä avosuolle hitaasti sulavien palsojen äärelle. Reittimerkintöjä ei ole, mutta polku on osin pitkostettu ja luontopolkuopasteita seuraamalla pysyy polulla. 

Huomioitavaa

Reitillä ei ole käymälää, jätehuoltoa eikä tulentekopaikkaa. Vie omat roskat mukanasi.

Hiihtoladut

Kilpisjärven kylän alueella on yhteensä noin 55 km huollettuja latuja, joita hoitaa Kilpisjärven ladut ry (www.kilpisjarvenladut.fi). Latuverkostoa ylläpidetään maalis-huhtikuussa, mutta osa laduista on käytössä jo aiemmin talvella. Maksa latumaksu verkkosivulla. 

Hiihtävä tyttö on kumpareella. Taustalla luminen järvi ja tuntureita ja tunturikoivu.

Katso reitit ja palvelut Retkikartasta (retkikartta.fi).
Kilpisjärven ajantasainen latutilanne (www.infogis.fi).

Talvireitit 

Hiihtolatujen lisäksi Kilpisjärvellä ei ole merkittyjä talvireittejä, mutta osa kesäreiteistä on kuljettavissa lumikengillä, liukulumikengillä tai suksilla. Kesäreittien merkinnät hautautuvat lumeen, joten talviretkellä pitää osata itse suunnistaa.

Lumikenkäilijä aurinkolasit päässä aurinkoisella lumisella järvellä. Taustalla tunturi ja sinistä taivasta.

Huomioitavaa

Talvisin näkyvyys voi olla huono ja lumisade peittää omat jäljet nopeasti. Ota aina mukaan ruokaa, lämmintä juomaa, puhelin, kartta, kompassi ja asianmukaiset talvivarusteet. Lue lisää talviretkeilystä.  

Alueella liikuttaessa on otettava huomioon lumivyöryjen mahdollisuus. Lue lumivyöryistä lisää tästä. 

Čáhkáljávri / Tsahkaljärvi 1,2 km / suunta

Talvella kesäreitti luontokeskukselta Tsahkaljärvelle toimii moottorikelkkaurana. Kevättalvella luontokeskuksen kautta kulkee Kilpisjärven Ladut ry:n ylläpitämä latureitti. Tsahkaljärvelle ei ole huollettua talvipolkua tai lumikenkäilyreittiä, mutta huollettujen urien ulkopuolella voi lumikenkäillä. 

Sáná / Saanan polku, 4,3 km / suunta

Reitti on suosittu myös talvella, mutta Saanalle ei ole merkittyä ja huollettua talvipolkua tai lumikenkäilyreittiä. Saanalle voi lähteä Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta. Matkalla on Saanan kota. Huonossa talvisäässä ei tule lähteä Saanan huipulle, sillä silloin on suuri eksymisvaara.

Gilbbesjávri / Kilpisjärvi - Háldi / Halti, 55 km/suunta

Talviaikana hiihtovaelluksena huhtikuussa, kulkuaika 6–10 pv

Kaksi hiihtovaeltajaa lumisella aukealla. Taustalla jyrkkä tunturinrinne. On aurinkoinen talvipäivä.

Kevättalvella Kilpisjärvi–Halti välille merkitään Kalottireitin tupien kautta kulkeva huoltoura, jota kokeneet hiihtovaeltajat voivat hyödyntää. Huoltoura merkitään vuosittain lumitilanteen mukaan maastoon ja vesistöjen jäille risuin. Paikoin reittimerkinnät voivat olla puutteellisia eikä uran kunnosta ole takeita. Huoltouraa käyttävät töissään viranomaiset, poronhoitajat ja Metsähallituksen huoltohenkilöstö sekä yhteistyöyrittäjät. Uraa ei huolleta hiihtäjiä varten. Talvella vaeltajan on hallittava vaativan talviretkeilyn taidot, sekä kyettävä selviytymään ja suunnistamaan itsenäisesti vaikeissa olosuhteissa.

Pyöräilyreitit

Kilpisjärvellä ei ole merkittyjä pyöräilyreittejä, mutta pyöräily on sallittua Mallan luonnonpuistoa ja Saanan luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta. Käsivarren alueella on merkitsemättömiä polkuja ja kulku-uria, mutta ne ovat kivisiä, vaikeakulkuisia ja korkeuserojen takia haastavia. Suot, purot ja joet voivat olla hankalia ylittää pyörän kanssa. Pyöräilijän on varauduttava suunnistamaan itse sekä kantamaan ajoittain pyöräänsä. 

Iloisesti hymyilevä pyöräilijänainen ajaa paksupyörällä tunturikoivikossa kulkevalla tiellä.

Enontekiön kunta on kartoittanut maastopyöräilyyn soveltuvia uria. Niitä ei ole merkitty maastoon, mutta ne löytyvät sähköisiltä kartoilta sekä painetuista maastopyöräilykartoista. Tutustu Enontekiön maastopyöräilymahdollisuuksiin täällä (tosilappi.fi). 

Vesi- ja melontareitit

Poroeno - Lätäseno, 100 km

Joki saa alkunsa Käsivarren erämaa-alueelta, josta se laskee Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen halki kohti Suomen ja Ruotsin rajajokea. Yhteispituutta tälle melontareitille tulee 100 km ja korkeuseroa noin 265 m. Poroeno–Lätäseno -joen laskeminen vaatii hyvää ennakkovalmistautumista. Ennen matkaan lähtemistä kannattaa selvittää joen vesitilanne. Kovien tulvien aikaan joki on hengenvaarallinen ja veden ollessa matalalla, se on liian kivinen melottavaksi. 

Huomioi, että matkapuhelimien kuuluvuudessa on isoja katvealueita. Avun saaminen kestää usein kauan. Melojan on kyettävä itsenäisesti selviytymään erämaassa vaikeissakin olosuhteissa. Mukana on oltava asianmukaiset varusteet ja pelastautumisvälineet.

Jokireitin varrella on autiotupia ja kaksi veneenlaskupaikkaa. Reitin varrelta löytyvät Porojärven, Tenomuotkan, Hirvasvuopion ja Isokurkkion autiotuvat sekä Saitsijoen ja Neuhkanan rantautumispaikat. Lisäksi reitin varrella sijaitsevat Porojärven ja Hirvasvuopion vuokratuvat.

Könkämäeno ja Tornion–Muonionjoki eli Väylä

Könkämäenon vesistöstä melojalle löytyy vaativia ja kivikkoisia koskia, leveää suvantoa ja monenlaisia virtaamia. Välillä joki laajenee jopa järviksi. Jokea kutsutaan Väyläksi, eikä suotta, onhan se entiseen aikaan ollut ainoa varma kesäaikainen kulkureitti, kun teitä ei ollut. Väylän ympärillä elää vieläkin vahva jokivartinen kulttuuri, ja kylät sijaitsevat vastakkain joen molemmin puolin. Koko joella on pituutta 530 km ja matkan varrella on useita veneenlaskupaikkoja sekä palveluita. 

Kaksi kajakkia kirkasvetisellä tunturijärvellä. Etualalla näkyy kolmannen kajakin keula. Taustalla tuntureita, joissa lumilaikkuja ja sininen taivas. On aurinkoinen ilma.

Moottorikelkkailu-urat

Moottorikelkkailu ei ole jokamiehenoikeus ja se vaatii aina maanomistajan luvan. Selvitä säännöt ja tarvittavat luvat ennen maastoon lähtöä. (eraluvat.fi) 
Victoria-reitti kulkee Suomen ja Ruotsin rajalla Könkämäenoa myötäillen Kilpisjärveltä Muonioon. Sen käyttö on maksutonta. Reitti ylittää valtioiden rajat, joten ennen lähtöä täytyy tarkistaa voimassa olevat matkustamisen ja rajanylityksen säännöt.

Etualalla neljä kelkkailijaa moottorikelkkailu-uralla. Taustalla luminen Saanatunturi ja sen edessä talvista tunturikoivikkoa ja järven jäätä.

Enontekiöllä kulkee valtakunnallinen kelkkaura Käsivarren erämaa-alueen, Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen ja Tarvantovaaran erämaa-alueen halki. Tälle Kilpisjärveltä Palojärvelle kulkevalle uralle sekä pistoille Syväjärvi–Karesuvanto ja Raittijärvi–Saarikoski on hankittava maksullinen Metsähallituksen valtakunnallinen uralupa (eraluvat.fi). Ura on erittäin vaativa eikä sillä ole kunnossapitoa. Matkaan tarvitaan arktiset varusteet ja taidot liikkua lumisessa erämaassa. Uran ajaminen ei sovi ensikertalaiselle, koska se voi olla paikoin huonossa kunnossa.

Kilpisjärven kylän alueella kulkee maksullinen uraverkosto, jota hoitaa Kilpisjärven Ladut ry. Uranhoitomaksu maksetaan verkkokaupassa (kilpisjarvenladut.fi). 
Lisätiedot ja Metsähallituksen luvat Tunturi-Lapin luontokeskuksesta ja Kilpisjärven luontokeskuksesta.

Kädessä kännykkä, jossa näkyy Retkikartta.fi. Avaa Käsivarren kartan Retkikartta.fi:ssä.

Retkivinkit

Talven retkiehdotukset

  • ½ päivää: Hiihtoretki Salmivaaran ympäri (8 km)
  • 1 päivä: Hiihtoretki Retkeilykeskukselta Kolmen valtakunnan pyykille ja takaisin (20 km)
  • 2 päivää: Hiihtoretki Kilpisjärven luontokeskukselta Saarijärven autiotuvalle ja takaisin (24 km)

Kevään retkiehdotukset

  • ½ päivää: Lumikenkäilyretki Kilpisjärven luontokeskukselta Tsahkaljärvelle (2 km) omia polkuja pitkin.
  • 1 päivä: Lumikenkäilyretki Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta Saanan laelle ja takaisin (8,5 km). 
  • 2 päivää: Hiihtoretki Termisjärvelle ja takaisin (30 km).
  • 3 päivää: Hiihtovaellus Kilpisjärven luontokeskukselta Kuonjarjoen varaustuvalle ja takaisin (40 km). 

Kesän retkiehdotukset

  • ½ päivää: Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta Saanan huipulla käynti (8,5  km).
  • 1 päivä: Mallan luonnonpuisto ja Kolmen valtakunnan rajapyykki (16 km), meno Malla-laivalla.
  • 2 päivää: Vaellus Kilpisjärven luontokeskukselta Saarijärven autiotuvalle ja takaisin (24 km).
  • 3 päivää: Retki Norjan Storslettiin Haltin luontokeskukseen ja Ovi Raishiin eli Reisan kansallispuiston opastuspisteelle.

Syksyn retkiehdotukset

  • ½ päivä: Saanan luontopolun kierto (6 km).
  • 1 päivä: Saanan kierros tunturin ympäri (14 km).
  • 2 päivää: Patikointi Ailakkalahdesta Ailakkajärven autiotuvalle ja takaisin (14 km).
  • 3 päivää: Vaellus Kalottireittiä Ruotsin suuntaan Pältsastugalle ja Norjan suuntaan Bárrákselle.