Halti

Suomen korkein kohta sijaitsee Haltin Haldičohkka-nimisen laen rinteellä 1324 metriä merenpinnasta, Suomen ja Norjan rajapyykillä nro 303B. Haltitunturin korkein huippu, Ráisduottarháldi, sijaitsee Norjan puolella 1361 metriä merenpinnasta. Kilpisjärveltä on linnuntietä Haltille 36 kilometriä ja Kalottireittiä pitkin noin 55 km. 

Pihtsusköngäs

Pihtsusköngäs on 17 m korkea putous, joka sijaitsee yhteispohjoismaisen Kalottireitin varrella. Matkaa on Kalottireittiä pitkin Kilpisjärveltä noin 38 km ja suoraan linnuntietä 26 km.

Pihtsusköngäs. Kuva: Seija Olkkonen.

Saivaara

Saivaaran pahtareunainen silhuetti kohoaa 830 metrin korkeuteen Porojärven laakson eteläpuolella. Erikoinen Saivaara on maassamme ainutlaatuinen eroosiojäännös ja Kaledonidien vuoriston muinaista helmaa. Saivaaran pahdoista on luettavissa samat muinaiset merenpohjaan syntyneet kivilajit kuin Kaledonidien reunavyöhykkeen pahdoista. 

Saivaara on saamelaisten vanha pyhä tunturi. Saivaaran huipulla on myös entisen presidenttimme Urho Kekkosen muistolaatta. Kekkonen hiihteli usein kevättalvella Porojärven maastoissa.

Saana

Saanatunturi kohoaa uljaana Kilpisjärven kylän vieressä. Korkeutta tällä erikoisennäköisellä tunturilla on 1029 m. Saanan retkeilyreitti on linjattu uudelleen, jotta Saanan rinteen kuluminen saadaan estettyä. Virallinen reitti lähtee Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta ja se nousee Saanan rinteelle aiempaa loivemmasta kohdasta. Myös Retkeilykeskuksesta lähtevää polkua pitkin pääsee edelleen. Saanan polulta pääsee myös Saanajärvelle ja tunturin ympäri, ja talvisin sinne vedetään latuja.

Muotkatakka

Muotkatakka on Suomen maanteiden korkein kohta, korkeutta tällä paikalla on 565,8 m. Muotkatakka sijaitsee reilut 12 km Kilpisjärven kylän eteläpuolella.

Lapin sodan päättymisen muistomerkki

Vuoden 1945 sodan viimeisen laukauksen muistomerkki sijaitsee Muotkatakassa, Suomen maanteiden korkeimman kohdan levähdyspaikalla.

Mallan luonnonpuisto

Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonpuisto. Malla suojeltiin suojelualueena vuonna 1916, ja luonnonpuisto perustettiin vuonna 1938. Luonnonpuiston pinta-ala on 31 km2. Kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta on alueella monipuolinen tunturikasvilajisto. Mallan luonnonpuistossa liikkuminen on kesäaikana sallittu vain merkittyillä reiteillä. Alueen käyttöä on rajoitettu järjestyssäännöillä (julkaisut.metsa.fi).

Kitsijoen putous

Vesiputous Mallan luonnonpuistossa, Kalottireitin varrella. 

Kolmen valtakunnan rajapyykki 

Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee noin 11 km Kilpisjärven kylästä länteen. Rajapyykillä kohtaavat Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat.

Tsahkaljoen putous

Putous sijaitsee kilometrin päässä Kilpisjärven luontokeskukselta.

Kilpisjärven sissiretken muistomerkki

Kilpisjärven sissiretki tehtiin vuonna 1916. Retken muistomerkki sijaitsee Kilpisjärvellä Siilastupaa vastapäätä.