Urho Kekkosen kansallispuisto tarjoaa kävijälle upeita luonnonnähtävyyksiä ja kiinnostavia kulttuurihistoriallisia kohteita. Näe huikeat tunturimaisemat, kirkasvetiset tunturilammet, kolttasaamelaisten vanhat asuinpaikat ja jyrkät kurut, joissa lumi pysyy pitkälle kesään. Kansallispuistossa sijaitsee myös joulupukin kotipaikka Korvatunturi.

Kansallispuiston Inarin ja Sodankylän kunnan Suomu- ja Luttojoen länsi- ja pohjoispuolen nähtävyydet

Raja-Joosepin kenttä. Kuva: Ninni Raasakka, Metsähallitus

Rumakuru

Rumakuru on jääkauden sulamisvesien kovertama jyrkkä kuru, joka sijaitsee kansallispuiston merkittyjen reittien varrella. Saariselältä on Rumakurulle 6 kilometriä. Kurulla on retkeilijöiden käyttöön kaksi päivätupaa, joista toinen on rakennettu 1800–1900-lukujen vaihteessa ja on siten koko alueen vanhin tupa. Lue lisää Rumakurun vanhasta kämpästä.

Rumakuru. Kuva: Kristiina Aikio, Metsähallitus

Pääsiäiskuru

Pääsiäiskuru on omaleimainen luonnonnähtävyys: tunturikuru, jossa voi olla lunta vielä heinäkuussa. Pääsiäiskurua pääset ihailemaan helposti merkittyjä reittejä pitkin. Saariselältä, kansallispuiston portilta on kesä- ja talvireittejä pitkin parin kilometrin matka kurulle. 

Niilanpään poroerotusaita

Niilanpään  tunturin länsirinteellä voit tutustua Lapin paliskunnan poroaitaan, joka on rakennettu 1960-luvun alussa. Sitä on käytetty etupäässä kesäaikaan vasanmerkintäaitana, mutta siellä on pidetty myös syyserotuksia. Poroaita ei ole ollut moneen vuoteen käytössä, sillä porotyöt painottuvat tällä hetkellä paliskunnan länsiosien laidunmaiden ympäristöön. Aidan lähellä on Lapin paliskunnan kämppä, joka on rakennettu poronhoitotöiden tukikohdaksi. Niilanpään porokämpän isompi puoli on lukittu ja poromiesten käytössä, mutta pienempi puoli on kaikille avoin päivätupa. Porokämpän pihapiirissä on retkeilijöiden käyttöön lisäksi tulentekopaikka, kuivakäymälä ja liiteri.

Suomunruoktun vanha kämppä

Suomunruoktun vanhalla kämpällä on monta tarinaa kerrottavanaan. Alun perin kämppä rakennettiin tiettävästi kullankaivajien saunaksi vuonna 1935. Sota-aikana se toimi sotilaspartioiden tukikohtana. Vanha kämppä sijaitsee noin 100 metrin päässä uudesta, retkeilykäytössä olevasta Suomunruoktun autio- ja varaustuvasta. Lue lisää: Suomunruoktun vanhasta kämpästä

Suomunruoktun vanha kämppä. Kuva: Siiri Tolonen, Metsähallitus

Suomujoen kolttakenttä

Suomujoen kolttakenttä on parhaiten säilynyt kolttasaamelaisten rakennuskokonaisuus nykyisen Suomen alueella. Asuinalue oli 1940-luvulla kolttasaamelaisten käytössä. Nyt arvokas kolttakenttä on suojeltu ja entisöity. Lue lisää Suomujoen kolttakenttä.

Oskarinkosken kolttakenttä

Oskarinkosken kolttakenttä sijaitsee kansallispuiston koillisosassa, Luttojoen varrella. Se oli 1940-luvulla Petsamosta evakkoon lähteneiden kolttasaamelaisten asuinalue. Rakennukset on tehty vanhan perinteen mukaisesti, ja kolttakenttä on suojeltu kohde. Lue lisää Luttojoen kolttakentistä.

Oskarinkosken päärakennus. Kuva: Aini Magga, Metsähallitus

Raja-Joosepin kenttä

Raja-Joosepin kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Parkanolainen Joosef Sallila rakensi asuinkentän itselleen ja puolisolleen 1900-luvun alussa. Pihapiiri on säilynyt lähes muuttumattomana, sillä rakennuksia on ainoastaan peruskorjattu ja pihapiiriä pidetty avoimena. Lue lisää Raja-Joosepin kentästä. Voit myös katsoa videon (youtube.fi)

Kansallispuiston Sodankylän kunnan Luirojärven lähialueen nähtävyydet

Paratiisikuru. Kuva: Petteri Polojärvi, Metsähallitus

Sokosti

Sokosti-tunturin huiputtaminen on monen vaeltajan haave ja tavoite. Sokosti kohoaa 718 metrin korkeuteen ja on Urho Kekkosen kansallispuiston ja samalla Itä-Lapin korkein tunturi. Se sijaitsee keskellä kansallispuistoa Luirojärven itäpuolella. 

Luirojärvi

Urho Kekkosen kansallispuiston helmi Luirojärvi sijaitsee kansallispuiston keskiosassa ja on suosittu vaelluskohde. Kuuselan vuokratupa, Luirojärven autio- ja varaustupa ja Rajan kämppä tarjoavat Luirojärvellä vaeltavalle oivia yöpymispaikkoja. Vanha Raappanan kammi Luirojärven koillisrannalla ei sovellu yöpymiseen.

Luirojärvi. Kuva: Juha Suomi, Metsähallitus

Ukselmapää

Ukselmapäältä avautuu kansallispuiston hienoin näköala! Puiston toiseksi korkein tunturi kurkottaa 698 metrin korkeuteen. Ukselmapään maasto on helppokulkuista, kuivaa tunturikangasta. 

Paratiisikuru

Paratiisikuru on Urho Kekkosen kansallispuiston kauneimpia paikkoja. Kurussa on kaksi kirkasvetistä tunturilampea, joista toiseen laskee vesiputous. Lumi viipyy kurussa pitkälle kesään. Kasvillisuus on rehevää, ja täällä voit ihastella muun muassa hiirenporrasta. Paratiisikuru sijaitsee Ukselmapään luoteispuolella. Kuruun johtaa Sarviojalta selkeä polku, joka jatkuu kurulta edelleen Ukselmapään laidalle.

Paratiisikuru. Kuva: Eerika Niemelä, Metsähallitus

Pirunportti

Pirunportti on nimensä veroinen rakkakivikkoinen kuru, joka toimii kulkuväylänä Paratiisikurun suunnalta Muorravaarakkaan. Lumi viipyy varjoisassa Pirunportissa pitkälle kesään. Talvella kurussa on lumivyöryvaara. Pirunportti sijaitsee Ukselmapään koillispuolella.

Pirunportti. Kuva: Eerika Niemelä, Metsähallitus

Lumikuru

Lumikuru alkaa huikeana jyrkänteenä Lumipään ja Ukselmapään välistä. Kuru on saanut nimensä siitä, että lumi säilyy lähes läpi kesän sen jyrkän itäseinämän alla. Kurun sulamisvesistä saa alkunsa pieni, kirkasvetinen puro. Se laskee laaksoon, jossa sen rannoilla voi ihailla puistomaista valkorunkoista tunturikoivikkoa, sammaleiden ja saniaisten reunustamia hetteitä sekä reheviä niittylaikkuja. Talvella Lumikurussa on lumivyöryvaara.

Kansallispuiston Savukosken kunnan nähtävyydet

Korvatunturi. Kuva: Timo Reinvuo, Metsähallitus

Nuorttin kanjoni

Kansallispuiston kaakkoisosassa voit tutustua Nuorttin kanjoniin, jota pitkin mutkittelee Nuorttijoki. Pääset kanjoniin Nuorttin retkeilyreittiä pitkin.

Nuorttijoki. Kuva: Kirsi Luonuankoski, Metsähallitus

Korvatunturi

Näe joulupukin koti! Korvatunturi on omaleimainen kolmihuippuinen kalliojärkäle Itäkairan perimmäisessä kolkassa. Tunturin teräväpiirteiset laet muistuttavat korvia ja ovat todennäköisesti nimen innoittaja. Korvatunturi sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla rajavyöhykkeellä, joten sinne ei pääse ilman vyöhykelupaa. Paikalliset yrittäjät järjestävät kuitenkin talvisaikaan retkiä Kemihaarasta Korvatunturille. Voit myös kulkea Kemihaara-Korvatunturinmurusta -retkeilyreittiä pitkin läheiselle Korvatunturinmurustalle ihailemaan Korvatunturia. 

Korvatunturi. Kuva: Timo Reinvuo, Metsähallitus

Raja-Joosepin kentällä, kesto noin 12 minuuttia.