Ruijanpolku, 35 km/suunta
Kuljettavissa kesällä kävellen. Reitti on merkitty maastoon. Reitin kulkeminen edellyttää kohtalaisia suunnistus- ja erätaitoja.
Kulkuaika: 2 päivää.
Osa reitistä kulkee Urho Kekkosen kansallispuistossa, osa Sompion luonnonpuistossa ja pohjoisin osuus suojelualueiden ulkopuolella Kiilopään tieltä Laanilaan. Reittikuvaus Sompion luonnonpuiston reitit-sivulla.
Luirojärven vaellus, 70-80 km, ympyräreitti
Kuljettavissa ympärivuoden, kesällä kävellen ja talvella hiihtäen. Reitti on pituutensa ja erämaisuutensa vuoksi melko vaativa reitti. Kulku-uraa ei ole merkitty maastoon.
Kulkuaika: 4-6 päivää.
Lähtöpiste
Kiilopään lähtöportti (retkikartta.fi). Osoite: Suomen Latu Kiilopää, Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä (Inari)
Koordinaatit: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 20.7943' lon: 27° 27.7020' ETRS-TM35FIN N: 7581576 E: 519012
Retkeilyrakenteet
Niilanpään porokämppä, Suomunruoktun autio- ja varaustupa, Tuiskukurun autio- ja varaustupa, Luirojärven autio- ja varaustupa, Kuuselan vuokratupa, Lankojärven autio- ja varaustupa ja Rautulammen autio- ja varaustupa.
Nähtävää
Vanha Niilanpään poroerotusaita, Raappanan kammi, avotunturialueet, tunturirinteiden lieveuomat, Sompion suoerämaat, Nattastunturit sekä Suomujoen upea Kotaköngäs.
Reittikuvaus
Kiilopää-Sumunruoktu, 14 km.
Vaellus alkaa Kiilopäältä, Suomen Latu Kiilopään pihalta lähtevää Rautulammen reittiä pitkin. Vain ensimmäiset 5,5 km kuljetaan merkityllä reitillä. Niilanpään vanhalla poroaidalla on päivätupa tulentekopaikkoineen. Poroaidan jälkeen suunnataan viitoittamattomalle kulku-uralle lähes suoraan etelää kohti.
Kun Rautulammen merkityltä polulta on erkaannuttu ja kuljettu lähes 4 km, saavutaan kahden polun risteykseen. Risteyksestä noin 200 m päässä on Suomunlatvan laavu, jossa voi poiketa levähtämään. Mikäli ei ole tarvetta poiketa laavulla, matka jatkuu kohti kaakkoa, ja Suomunruoktun autio- ja varaustuvalle tästä risteyksestä on matkaa noin 4,5 km. Polku on paikoin kivikkoinen.
Tunturiylänköjen jälkeen polku seurailee Suomujoen vartta kuivilla mäntykankailla. Polku on koko matkalta leveä ja helppo havaita. Suomujoen ylittäminen tuvan kohdalta käy ongelmitta.
Suomunruoktu–Tuiskukuru, 13 km.
Suomunruoktulta reitti jatkuu aluksi jokivartta alaspäin. Aitaojan tuntumassa Suomujoen ylitystä varten on silta. Sillalta matka jatkuu kohti Vintilätunturia. Polku johdattaa kulkijan Vintilätunturin ja puustoisen Vintilävaaran välistä Harrihaaran latvoille. Siitä otetaan suunta kohti Tuiskukurun autio- ja varaustupaa.
Toinen vaihtoehto on jatkaa Aitaojan sillalta matkaa edelleen Suomujokivartta alavirtaan Kallenlammen ja Kustunlammen jäädessä itäpuolelle. Kolmannen lammen, Salolammen jälkeen polku kaartuu seuraillen Vintiläojaa. Salolammen rannassa on myös laavu.
Tästä polku nousee Vintiläojan vartta Pikkutunturien eteläpuolisiin tunturikoivikoihin, josta se laskee kohti Tuiskukurua. Tämä reittivaihtoehto kulkee Vintilätunturin pohjoispuolta.
Tunturirinteillä erottuvat selvästi jääkauden uurtamat lieveuomat, jotka johdattavat kulkijan katseen kohti etelässä laajoina avautuvia Sompion suoerämaita. Lounaassa kohoavat salaperäiset Nattastunturit.
Tuiskukuru–Luirojärvi, 8 km.
Tuiskukurun tuvalta polku jatkuu komeassa mäntymetsikössä ja tunturikoivikossa itään Ampupäiden eteläpuolta kohti Luirojärveä. Polun korkeimmalta kohdalta avautuu upea näkymä Tuiskukurun ja Luirojärven laaksoihin. Polku johtaa suoraan Luirojoen rantaan ja karttoihin on merkitty kahlaamo. Tuiskukurun ja Luirojärven välillä on myös muita polkuja.
Normaaliveden aikaan kahluupaikalla joen yli pääsee tavallisilla pitkävartisilla kumisaappailla. Tulvan aikana kahlattaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Jokien ylitystä varten onkin hyvä varustaa mukaan jonkinlaiset kahluutossut, jotta joen pohjan terävät kivet eivät ole paljasjalkaisen kahlaajan kiusana.
Luirojärvi. Luirojärvelle saavuttaessa Kuuselan kämppä, 4 hengen vuokratupa tervehtii ensimmäisenä tulijaa. Lisäksi Luirojärven rannassa on Luirojärven autio- ja varaustupa (12 + 12 hlöä) sekä Rajankämppä autiotupa (5 hlöä). Luirojärven koillisrannalla sijaitsee huonokuntoinen majoituskäytöstä poistunut Raappanan kammi.
Sokosti. Erämainen Luirojärvi lepää keskellä jylhää tunturimaisemaa. Korkeimpana tunturina kohoaa Sokosti (718 m mpy). Sokosti on monille vaeltajille retken kohokohta. Kannattaakin varata aikaa yhden päivän verran Sokostin "huiputukseen" ja toivoa kirkasta säätä.
Sokostin huipulla on masto, joka on tehty matkapuhelinten kuuluvuuden vuoksi. Kuitenkin erämaassa on katvealueita, jolloin matkapuhelinten kuuluvuus on heikko. Ja aina on mahdollista, että mastossa on toimintahäiriö, jota ei ole ehditty korjata.
Luirojärvi–Lankojärvi, 19 km.
Lankojärvelle lähdetään Luirojärven länsirantaa seuraten. Polku kulkee Vasanlyömäpäitten ja Joukhaispään välistä Palovangalle. Toinen reitti kulkee Ampuojan kautta ja jatkuu Ampupäiden ja Vasanlyömäpäiden välissä kohti Kaavitsalampia, jonka jälkeen se pian yhtyy ensimmäiseen reittivaihtoehtoon. Kaavitsanlampien tienoilta polku jatkuu yhtenä polkuna Palovanganjoen eteläpuolta.
Suomujoen läheisyydessä Palovanganjoella sijaitseva silta on purettu keväällä 2019. Palovanganjoen voi ylittää mm. noin 250 m jokisuusta ylävirtaan, jossa vettä on normaaliveden aikaan alle polven. Tämän jälkeen Suomujokivartta kuljetaan alavirtaan. Saariselkä - Sokosti -kartassa on merkitty kahluupaikat ennen Lankojärveä. Tulva-aikana on syytä välttää kahlaamista ja oman turvallisuutesi vuoksi kannattaa kulkea ensin n. 2 km Suomujokea ylävirtaan ja ylittää joki Kotakönkään sillan kautta. Kotakönkäältä Lankojärven tuvalle on matkaa n. 5 km, kahluupaikoilta matkaa on n. 1 km.
Lankojärvi–Rautulampi, 8 km.
Lankojärveltä vie selkeä reitti Rautuojan vartta pitkin länteen Rautulammelle. Maisemat ovat pääosin metsäiset. Rautulammella on päivä-, autio- ja varaustupa.
Rautulampi–Niilanpää–Kiilopää, 11 km.
autulammelta vie ristiviitoitettu reitti Kiilopäälle aukeissa tunturimaisemissa. Reitti on kivikkoinen ja leveä ja reitin varrella on päivätupa ja tulentekopaikka vanhalla Niilanpään poroaidalla.
Aittajärvi – Luirojärvi – (Sokosti) – Muorravaarakka – Sarvijoki (Sudenpesä) - Aittajärvi, 60-80 km, ympyräreitti
Syvällä erämaan sydämessä, keskellä uljasta tunturialuetta.
Rengasreitti toteutettavaksi sulan maan aikaan. Reittiä ei ole merkitty maastoon, vaan tällä alueella retkeillään suunnistaen. Reitille vaaditaan hyvä kartanlukutaito ja aiempaa retkeilykokemusta. Maastoon on muotoutunut retkeilijöiden käyttämiä polkuja, ja maastossa näkyvät selkeät polut on nähtävissä myös retkeilykartoissa. Tällä reitillä kokee erämaan tunnelman ja näkee Urho Kekkosen kansallispuiston monta vaikuttavaa luontokohdetta: Luirojärvi, Sokosti, Pirunportti ja Paratiisikuru.
Kulkuaika: Omasta kunnosta ja mielenkiinnosta riippuen 4-6 päivää.
Lähtöpiste
Aittajärven paikoitusalue, Kuutuantie (Sodankylä).
GPS-koordinaatit: WGS84 lat: 68° 23.626' lon: 28° 03.859', ETRS-TM35FIN P: 7587145 m I: 543735 m.
Retkeilyrakenteet
Aittajärven laavu, tulipaikka, kuivakäymälä ja puuliiteri. Sudenpesän vuokrakammi, tulipaikka kuivakäymälä ja puuliiteri. Sarvijoen autio- ja varaustupa, tulipaikka, kuivakäymälä ja puuliiteri. Pälkkimäojan laavu, tulipaikka, kuivakäymälä ja liiteri. Sokostinojan yli on rautasilta. Luirojärven koillisrannalla sijaitsee Luirojärven autio- ja varaustupa, Rajankämppä autiotupa, Kuuselankämppä vuokratupa, sauna, tulipaikkoja, puuliitereitä ja käymälöitä. Muorravaarakan autio- ja varaustupa sekä Muorravaarakanruoktu, tulipaikka, käymälä ja puuliiteri.
Nähtävää
Sokosti, Lumikuru, Pirunportti ja Paratiisikuru. Tunturiluonto.
Reittikuvaus
Reittimerkinnät: Reittiä ei ole maastoon merkitty. Kartan ja kompassin käyttö on ehdottomasti hallittava.
Automatka nelostieltä Aittajärvelle 36 km Kuutuantietä.
Aittajärvelle vievä metsäautotie alkaa 13 km Saariselän pohjoispuolelta. Nelostieltä käännytään itää kohti ja tienviitassa lukee Kuutuantie. Tie on kuljettavissa vain lumettomana aikana ja on paikoin huonokuntoinen. Tien kunnosta kerromme ajankohtaissivulla. Nelostieltä on Aittajärvelle matkaa 36 km ja ajoaikaa on syytä varata tunnin verran. Puiston rajalla sijaitsee paikoitusalue.
Suomujoen ylitys kahlaamon kohdalta.
Aittajärven paikoitusalueelta kuljetaan Suomujoen rantaan n. 300 m ja edelleen n. 300 m rantoja myötäilevää polkua joenylityspaikalle. Joki ylitetään kahlaamalla. Kahlaamo erottuu helposti maastossa ja se on merkitty retkeilykarttoihin. Joen pohjaan on asennettu oranssinväriset askelkivet, jotka osoittavat suotuisan kahluureitin. Matalin kohta joesta on keskellä, saaren kohdalla, syvimmät lompareet ovat rantojen välittömässä läheisyydessä. Kovalla tulvalla jokea ei voi ylittää kahlaamalla. Lähin silta sijaitsee 7 km Suomujokea ylävirtaan. Vedenkorkeutta voi arvioida ennakkoon Ympäristöhallinon sivuilta.
Aittajärvi – Luirojärvi 23 km (Aittajärvi - Sarviojoki 14 km).
Suomujoen ylityksen jälkeen reitti jatkuu kohti etelää Maantiekurunojan laitaa. N. 1 km kahlaamosta Helanderin Kotajärven rannalla on museoitu raunio, jossa yöpyjinä ovat olleet mm. Elias Lönnrot ja M. A. Castrén jouluna 1841. Tästä kuljetaan noin 2,5 km, kunnes saavutaan poroesteaidalle. Polun kohdalla on portti, joka tulee sulkea.
Kivikkoisimmissa kohdissa tunturirinteessä polku ei erotu maastossa, mutta suunta on etelään päin, kohti Luirojärveä. Pälkkimäojan ylityksen jälkeen kannatta kiertää edessä oleva kivikkoinen kosteikko Apujoukkojenvaaran puolelta menevää polkua pitkin. Noin 1,6 km Pälkkimäojan laavulta etelään päin polku kulkee Lapin paliskunnan paimentopaikan läpi. Paimentopaikalla on muutama lukittu porokämppä, jotka on tarkoitettu poronhoitajien käyttöön. Paimentopaikalla polku haarautuu. Kesäaikaan kannattaa valita itäisempi, Apujoukkojenvaaran puolella kulkeva polku, koska se kulkee kuivempaa reittiä. Paimentopaikalta matkaa Luirojärvelle on noin 5 km.
Mikäli ei halua taittaa 23 km matkaa Aittajärveltä Luirojärvelle yhtenä päivänä, voi yöpyä välillä Sudenpesän vuokrakammissa, Sarvijoen autio-/varaustuvassa tai teltassa. Tuolloin päivämatkan pituudeksi Aittajärveltä Sarvijoelle tulee n.13 km.
Sudenpesän kammille ja Sarviojan tuvalle johtava polku erkanee Maantiekurusta koilliseen Kaarnepään olan kohdalla. Risteyskohdasta matkaa Sudenpesän kammille on n. 3 km. Sudenpesän kammi on 5 hengen vuokrakammi, kilometrin päässä kammista on Sarvijoen autio-/varaustupa. Yöpymisen jälkeen palataan jälleen Maantiekurun laitaa kulkevalle polulle. Sudenpesältä Luirojärvelle on matkaa noin 16 km.
Luirojärvi ja Sokostin huiputus
Luirojärvellä on useampi tupa
- Rajankämppä on autiotupa
- Luirojärvi (myös Hilttoniksi kutsuttu) on 12 hengen autio-/varaustupa.
- Kuuselankämppä on 5 hengen vuokratupa.
- Luirojärven ympäristössä voi telttailla siihen osoitetuilla paikoilla.
Luirojärvellä kannattaa viettää kaksi yötä ja tehdä ns. välipäivänä päiväretki Sokostin huipulle. Sokosti on Urho Kekkosen kansallispuiston korkein tunturi. Luirojärven rannalta Sokostin huipulle on matkaa yhteen suuntaan n. 5 km. Luirojärven rannalta lähtee polku, joka näkyy myös kartoissa. Huipun tuntumassa rakkakivikossa polkua ei ole muodostunut. Kirkkaalla säällä Sokostin masto näkyy kauas. Maston juurella on lukittu huoltorakennus. Masto on Telian masto ja omalta operaattorilta voi tarkastaa oman kännykän kuuluvuus. Retkeilijän on hyvä tietää, että joskus mastossa on toimintahäiriö ja vian korjaamiseen voi kulua muutamia päiviä.
Luirojärvi – Muorravaarakka, 15 km.
Luirojärveltä Muorravaarakalle matka suuntautuu aluksi kohti pohjoista ensin Pälkkimäojan laavulle. Matka taittuu pääosin tunturimaisemassa. Laavulta matka jatkuu Pälkkimäojaa seuraillen latvahaaralle asti. Sen jälkeen polku nousee Lumipään eteläpuolella tunturirinnettä ylös ja laskeutuu alas Lumikuruun. Korkeimmalla kohdalla rakkakivikossa polkua ei ole.
Lumikuru on huikea luonnonnähtävyys Lumipään ja Ukselmapään tuntureiden välissä. Lumikurun jyrkän seinämän alla lumi voi säilyä sulamattomana läpi kesän, ja siitä kuru on saanut nimensäkin. Kurun pohjalle laskee kirkasvetinen puro, jonka rannoilla voi ihailla puistomaista valkorunkoista tunturikoivikkoa, sammaleiden ja saniaisten reunustamia hetteitä sekä reheviä niittylaikkuja. Lumikurussa voi myös ihailla vanhoja pihlajia, jotka kasvavat urhoollisesti vinosti viltossa rinteessä. Lumikurussa ei saa leiriytyä, eikä tehdä tulia. Talvella Lumikurussa on lumivyöryvaara.
Lumikurunojaa myötäilevä polku johtaa Muorravaarakkajoen rantaan. Joen toisella puolella näkyvät Muorravaarakanruoktu ja Muorravaarakan autio-/varaustupa. Joki ylitetään kahlaamalla tupien kohdalta. Joen ylityksessä on syytä noudattaa aina erityistä varovaisuutta. Muorravaarakkajoen tulviessa vedenkorkeus nousee nopeaa rankkasateiden ja kevättulvien aikaan. Korkealla vedellä parempaa ylityspaikkaa kannattaa etsiä yläjuoksulta.
Muorravaarakka – Sarvijoki, 10 km.
Muorravaarakalta Sarvijoelle matkaa on 10 km. Matka taittuu kauniissa tunturimaastossa, missä upeiden tunturirinteiden kipuaminen tuo matkantekoon vaativuutta. Reitin varrella on komeaa tunturikoivikkoa, kirkasvetisiä puroja, saniaisten reunustamia lampia, puutonta paljakkaa ja rakkaista kivikkoa. Ja tällä osuudella kulkija pääsee näkemään ja kokemaan Urho Kekkosen kansallispuiston vaikuttavat maisemakohteet Pirunportin, Ukselmakurun ja Paratiisikurun.
Matka alkaa Muorravaarakkajoen ylityksellä. Siitä kuljetaan edellisenä päivänä tutuksi tullutta polkua Lumikurun suuntaan. Alle kilometrin matkan jälkeen polku lähtee nousemaan kohti luodetta Pirunportin suuntaan. Polkujen risteyskohdasta matkaa Pirunportille on matkaa noin 2,5 km. Pirunportti on jääkauden muovaama jyrkkäseinäinen kuru, upea luonnonnähtävyys. Pirunportissa lumi voi viipyä pitkälle kesää. Talvella Pirunportissa on lumivyöryvaara.
Pirunportin jälkeen polku lähtee nousemaan Ukselmapään tunturin rinnettä ja laskeutuu jyrkästi Paratiisikuruun. Paratiisikurua sanotaan yhdeksi Urho Kekkosen kansallispuiston kauneimmaksi paikaksi. Kurussa on kaksi kirkasvetistä lampea ja kurun eteläpäädyssä vesiputous. Paratiisikurun kasvillisuus on rehevää ja mm. hiirenportaat reunustavat lampia. Paratiisikurussa haluaa ehkä viivähtää hieman pidempäänkin ainutlaatuista luontokohdetta ihaillen, mutta yöpyminen, tulenteko ja leiriytyminen siellä on kiellettyä.
Paratiisikurun lampien välistä kulkeva polku kääntyy pienemmän lammen jälkeen luoteen suuntaan, kohti Sarvijoen tupaa ja Sudenpesän kammia. Alempi polku kulkee välittömästi Sarvijoen latvahaaran rantoja myötäillen, ylempi polku kulkee hieman ylempänä, kuivemmassa tunturinrinteessä. Molemmat polut johtavat Sarvijoen autio-/varaustuvalle, jonka kohdalta joki ylitetään kahlaamalla.
Sarvijoki – Aittajärvi, 13 km.
Sarvijoelta / Sudenpesältä kuljetaan jälleen Maantiekurun polulle ja palataan sitä kautta takaisin Aittajärvelle. Jos ei halua kulkea samaa polkua kuin aiemmin ja luottaa omaan suunnistustaitoonsa, voi tulla Kaarnepään ja Kuotmuttipään huippujen kautta. Silloin Sarvijoen tuvan tai Sudenpesän kammin kohdalta noustaan kohti pohjoista, Kaarnepään jyrkkää puustoista rinnettä tunturiin. Sieltä matkaa voi jatkaa Kaarnepään ja Kuotmuttipään huippujen kautta avarassa maisemassa. Tunturin huipulta on syytä laskeutua jälleen Maantiekurunojan polulle ennen poroaitaa. Polun kohdalla on veräjä. Loput n. 4 km taittuu tutulla polulla kohti Aittajärveä.
Huomioitavaa
Reittiä ei ole maastoon merkitty. Kartan ja kompassin käyttö on ehdottomasti hallittava.
Nuorttin retkeilyreitti, 40 km, ympyräreitti
Kuljettavissa kesällä kävellen. Reitti on pituutensa ja erämaisuutensa vuoksi melko vaativa reitti. Reitti on merkitty maastoon. Reitillä joki ylitetään kahdesti.
Kulkuaika: 3-4 päivää.
Lähtöpisteet
Haukijärvenojan pysäköintialue (retkikartta.fi), jossa on paikoitustilan lisäksi opastekatos. Välillä Tulppio-Haukijärvenoja tiellä ei ole talvikunnossapitoa.
Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 51.5370', lon: 29° 11.2806'. ETRS-TM35FIN P: 7528766m, I: 592009m
Hirvashaudan pysäköintialue (retkikartta.fi), josta heti alkuvaiheessa merkitty reitti eroaa vanhasta poroaidasta ja sen vierellä kulkevasta polusta. Välillä Tulppio-Hirvashaudan pysäköintialue ei tiellä ole talvikunnossapitoa.
Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 52.9142' lon: 29° 17.4282' ETRS-TM35FIN N: 7531479m E: 596222m
Retkeilyrakenteet
Hirvashaudan autio- ja varaustupa, Saihon autiotupa, Kärekeojan autio- ja varaustupa ja Mettopalon autiotupa. Karhuojan autiotupa ja sauna jäävät retkeilyreitiltä noin 2,5 km sivuun. Retkeilyreitin ja Nuorttijoen varrella on lukuisia tulentekopaikkoja, laavuja sekä kotia, mutta myös pelkkiä avotulentekopaikkoja. Palvelurakenteet on merkitty ulkoilukarttoihin.
Huomioitavaa
Kalastusta varten tarvitset Nuorttijoen kalastusluvan 3550 (eraluvat.fi). Urho Kekkosen kansallispuiston alueella Nuorttijoen kalastuskausi on 1.6.-31.8.
Kärekeojan kahluuvaijerin kiinnityksestä kesäkaudeksi tiedotetaan Urho Kekkosen kansallispuiston ajankohtaista -sivuilla.
Puhelimen kuuluvuus Urho Kekkosen kansallispuiston syrjävyöhykkeellä on vähäistä - oleta, että soittaminen tai netin käyttö ei ole mahdollista. Kuuluvuusalueen rajalla ja/tai kylmällä säällä myös puhelimen akku voi kulua hyvin nopeasti. Luethan Ohjeet ja säännöt -sivulta tarkemmin vaellukselle varustautumisesta.
Nuorttin retkeilyreitti sijaitsee rajavyöhykkeen vieressä. Dronen käyttöön Nuorttijoella sisältyy rajoituksia (aviamaps.com). ADIZ-rajavyöhykkeellä dronen lennättämisestä on tehtävä lentosuunnitelma. Laadintaohjeita lentosuunnitelmaan saa AIS Finlandin verkkosivuilta (ais.fi). EFD200 ja EFR100 -lentokieltoraja-alueelle on haettava puolustusvoimien lentolupa dronen lennättämiseen. Lupaa voi hakea puolustusvoimien verkkosivuilta (puolustusvoimat.fi).
Vaativuus
Nuorttijoen ylitys tapahtuu rajavyöhykkeen tuntumassa helposti Kolsan siltaa pitkin. Reitin toisessa päässä, lähellä Haukijärvenojan pysäköintialuetta on joen ylitse kulkeva kahluuvaijeri, joka tuo turvallisuutta joen ylitykseen. Kahluuvaijeri kiinnitetään kesän alussa ja siitä tiedotetaan kansallispuiston ajankohtaista -sivulla. Vedenpinnan ollessa normaali, joki on ylitettävissä kahlaten. Vesitilanne on syytä tarkistaa aina ennen retkeä Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisestä.
Reittikuvaus
Nuorttijoen eteläpuoli 16 km. Vaelluksen voi aloittaa Haukijärvenojan pysäköintialueelta (n. 93 km Savukoskelta), josta löytyy paikoitustilan lisäksi opastekatos. Pysäköintialueelta pääsee välittömästi merkitylle reitille. Seuraava etappi on Hirvashaudan autio- ja varaustupa, josta matka jatkuu uudelle Saihon autiotuvalle. Rajavyöhykkeen läheisyydessä reitin taitekohdassa on Kolsankosken riippusilta, josta reitti kääntyy takaisin kohti lähtöpistettä. Tulva-aikaan suositellaan joen etelärannan puoleista reittiä Venäjän rajan tuntumaan ja samaa reittiä takaisin.
Nuorttijoen pohjoispuoli 24 km. Nuorttijoen pohjoispuolella retkeilyreitti kulkee Kolsankoskelta metsien halki Kummalehdonojan tulentekopaikalle, josta eteenpäin se pysyttelee lähempänä jokea. Mettopalon autiotupa sopii vaelluksen tauko- tai yöpymispaikaksi, samoin Kärekeojan autio- ja varaustupa.
Haukinivoilla, Kärekeojan autio- ja varaustuvan läheisyydessä Nuorttijoki on vähän veden aikana ylitettävissä kahlaamalla. Joen ylitse on viritetty kahluuvaijeri, josta voi ottaa tukea ylityksen aikana. Vesitilanne on aina syytä tarkistaa ennen vaellusta Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisestä. Kahluuvaijeri poistetaan talveksi.
Nuorttin retkeilyreitti on mahdollista kulkea myös toisinpäin eli kulkea ensin Nuorttijoen pohjoispuolta.
Kemihaara–Korvatunturinmurusta retkeilyreitti 20km/suunta
Korvatunturinmurustalle johtava reitti on niin sanottu matkailupalvelureitti, jolla matkailuyrittäjät voivat järjestää luvanvaraisia moottorikelkalla huollettuja hiihtovaelluksia ja kuljettaa asiakkaita moottorikelkan reessä.
Edestakaisin kuljettava reitti, yhteispituus noin 40 km.
Kuljettavissa kesällä kävellen. Kulkuaika: 2-3 päivää.
Huom! Reitin pitkospuut ovat käyttöikänsä lopussa ja heikkokuntoisia. Reitti erottuu erityisesti huonolla säällä ja pimeällä paikoin heikosti maastosta. Älä lähde Korvatunturinmurustan reitille ilman suunnistustaitoja, omaa karttaa, kompassia ja majoitetta.
Lähtöpiste
Kemihaaran pysäköintialue (retkikartta.fi). Koordinaatit: WGS84 lat: 67° 57.7565', lon: 28° 57.2906'. ETRS-TM35FIN P: 7539990m, I: 581842m.
Retkeilyrakenteet
Retkeilyreitin varrella on Vieriharjun autiotupa ja sauna, Rakitsanojan kammi ja tulipaikka, liiteri-käymälä ja Korvatunturinmurustalla tulentekopaikka, käymälä ja liiteri. Reitillä on sillat jokien ylitykseen. Palvelurakenteet on merkitty ulkoilukarttoihin.
Huomioitavaa
Reitti Rakitsanoja-Korvatunturinmurusta-välillä sisältää erittäin heikkokuntoisia pitkoksia ja erottuu maastosta heikosti.
Puhelimen kuuluvuus Urho Kekkosen kansallispuiston syrjävyöhykkeellä on vähäistä - oleta, että soittaminen tai netin käyttö ei ole mahdollista. Kuuluvuusalueen rajalla ja/tai kylmällä säällä myös puhelimen akku voi kulua hyvin nopeasti. Luethan Ohjeet ja säännöt -sivulta tarkemmin vaellukselle varustautumisesta.
Kemihaara-Korvatunturinmurusta-välillä ei ole merkittyjä talvireittejä.
Korvatunturi sijaitsee rajavyöhykkeellä. Rajavartiolaitokselta (raja.fi) on tarvittaessa haettava lupa rajavyöhykkeellä liikkumiseen. Rajavyöhykkeelle jatkuva polku risteää Korvatunturinmurustan reitistä ennen Korvatunturinmurustaa. Rajavyöhyke on merkitty maastoon.
Korvatunturinmurustalle johtava reitti sijaitsee rajavyöhykkeen läheisyydessä. Dronen käyttöön alueella sisältyy rajoituksia (aviamaps.com). ADIZ-rajavyöhykkeellä dronen lennättämisestä on tehtävä lentosuunnitelma. Laadintaohjeita lentosuunnitelmaan saa AIS Finlandin verkkosivuilta (ais.fi). EFD200 ja EFR100 -lentokieltoraja-alueelle on haettava puolustusvoimien lentolupa dronen lennättämiseen. Lupaa voi hakea puolustusvoimien verkkosivuilta (puolustusvoimat.fi).
Nähtävää
Maailmanrauhan merkiksi pystytetty Rauhanpaalu Korvatunturinmurustalla. Hyvällä säällä Korvatunturi näkyy Korvatunturinmurustalle.
Reittiselostus
Reitti alkaa Kemihaarasta (noin 100 km Savukoskelta pohjoiseen, josta noin 75 km soratietä), ylittää Keskihaaran ja kulkee pienten kuusikoiden ja aapasoiden läpi kuivalle mäntykankaalle. Poroaidan jälkeen saavutaan Vieriharjun autiotuvan pihapiiriin. Sieltä reitti jatkuu matalia kankaita ja aapasoita pitkin.
Palo-Vieriharjun jälkeen Korvatunturinmurustan retkeilyreitti erkaantuu matkailupalvelureitistä kaartuen Rakitsanojaa kohti. Rakitsanojaa myötäillen retkeilyreitti johtaa Rakitsanojan kammille. Kun kuljetaan kammilta noin kaksi kilometriä, reitit yhtyvät jälleen ja reitti jatkuu kuivaa mäntykangasta pitkin.
Pari sataa metriä ennen rajavyöhykettä retkeilyreitti kaartuu Korvatunturinmurustalle, missä sijaitsee Korvatunturinmurustan Rauhanpaalu sekä tulentekopaikka ja käymälä. Rajavyöhykkeellä liikkuminen ei ole sallittua ilman Rajavartiolaitokselta anottua lupaa.
Kemihaara–Korvatunturinmurusta retkeilyreitillä liikkumiseen tarvitaan aina kartta ja kompassi.
Reitti retkikartassa (retkikartta.fi).