Urho Kekkosen kansallispuiston aktiviteetit

21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet.

Tule nauttimaan tunturitupien rauhasta ja loputtomiin jatkuvasta avarasta tunturierämaasta. Erämaan tunteen voi kokea niin pitkillä vaelluksilla kuin patikoimalla, hiihtämällä ja pyöräilemällä aivan Saariselän kupeessa sijaitsevalla päiväretkeilyalueella. Merkityt reitit sijaitsevat kansallispuiston lähialueella, vaativaan eräretkeilyyn soveltuu mainiosti keski- ja itäosat. 

Retkeilijöitä kävelee vähälumisessa tunturissa merkityllä reitillä. Taustalla avautuu alkutalven tunturimaisema auringonpaisteessa.

Vaellus

Urho Kekkosen kansallispuiston laajan erämaan pääsee kokemaan talvella hiihtäen, sulan maan aikana jalan vaeltaen. Vaeltaminen merkittyjen reittien ulkopuolella vaatii retkeilijältä erä- ja suunnistustaitoja, ja lisähaasteita tuo talvivaellus umpihangessa. Merkittyjen latujen ulkopuolella tulee käyttää leveitä retki- tai metsäsuksia.  Kartta ja kompassi ovat alueella välttämättömiä, koska pelkkä GPS-paikannin ei ole riittävä erämaassa. Yösijan vaeltaja saa puiston monista polttopuilla varustetuista autio- ja varaustuvista, jotka sijaitsevat päivämatkan päässä toisistaan.

Vaikka reittejä ei ole merkitty maastoon, puistoon on syntynyt vakiintuneita kulku-uria. Ne sijoittuvat yleensä maastoon, joka on vaativuudeltaan keskitasoa. Liikkuminen kansallispuistossa on vapaata, mutta kävijöitä suositellaan pysymään poluilla.

Tavallisimpia erävaellusten aloituspaikkoja ovat Saariselkä ja Kiilopää sekä puiston pohjoisosan Aittajärvi ja Raja-Jooseppi. Vaelluksen voi aloittaa myös Orposesta (Vuotso), Kemihaarasta, Marivaarasta Lokan tekojärven pohjoispuolelta tai Nuorttijoen Haukinivoilta. Aloituspaikat kartalla (pdf 690kt).

Yksi suosituimmista merkitsemättömistä kulkuväylistä on Kiilopää–Suomuruoktu–Tuiskukuru–Luirojärvi–Lankojärvi–Kiilopää -reitti (70–80 km).

Vaeltaja katselee tunturilta syksyistä ruskamaisemaa. Tunturimaiseman yllä näkyy tummia ja paksuja pilviä.

Hiihto

Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen läheisyydessä hiihtäjä pääsee päiväretkillä ulkoilemaan hoidetulla latuverkostolla. Hoidettua latua on alueella 200 km:n pituudelta, josta 70 km on Urho Kekkosen kansallispuiston lähialueella.

Ensimmäisenä syyskaudella avataan Ensilumenlatu sekä Saariselältä lähtevät, noin 25 kilometrin pituiset valoladut, jotka kulkevat kansallispuiston rajan ulkopuolelle Laanilaan, Kiilopäälle ja Kakslauttaseen. Kun lunta tulee lisää, avataan myös tunturialueella kulkevat ladut. Viimeisenä keväällä avataan Vellinsärpimä–Taajoslaavu-reitti ja Rautulammen reitti sekä kansallispuiston ulkopuolella sijaitseva Kulmakurun reitti. Latuverkosto on kattavimmillaan kevättalvella, kun lunta on eniten. Latuja huoltaa matkailuyrittäjien ylläpitämä Saariselän hoito-osuuskunta (saariselkanordicski.com)Reaaliaikainen latutilanne (infogis.fi).

Tarjolla on vaativuudeltaan eritasoisia latuja niin sunnuntai- kuin himohiihtäjälle. Valtaosa laduista sopii sekä perinteiselle hiihtotyylille että luisteluhiihtoon. Latujen varrella on polttopuilla varustettuja päivätupia ja laavuja evästaukoja varten. 

Hiihtolatu halkoo metsän keskellä olevaa aukeaa. Muutama hiihtäjä hiihtelee ladulla auringonpaisteessa. Taustalla, metsänlaidassa näkyy pieni tupa.

Patikointi

Urho Kekkosen kansallispuiston luonnosta voi nauttia myös merkityillä reiteillä kävellen. Saariselän, Kiilopään ja Kakslauttasen läheisyydessä on merkitty päiväretkeilyyn sopiva patikkareitistö (200 km), josta 80 km on Urho Kekkosen kansallispuiston lähialueella. Patikkareittien varrella voit levähtää polttopuilla varustetuilla päivätuvilla ja laavuilla.Reitit ovat vaativuudeltaan vaihtelevia. Kaikenikäisille ja -kuntoisille sopivilla Tankavaaran luontopoluilla, Saariselän Iisakkipään reitillä ja Kiilopään Poro-, Kiiruna- ja Vasapoluilla  (1‒7 km) retkeilijää opastavat infotaulut, jotka kertovat paikallisesta luonnosta ja kulttuurista. Talvella edellä mainituilla reiteillä voi lumikenkäillä. Saariselän Aurorapolulla voi patikoida ympärivuoden. 

Kaksi retkeiljää ylittää sillalla pientä jokea. Joki kiemurtelee läpi kangasmetsän. Taustalla näkyy pieni hiekkaharju.

Merkittyjä useamman päivän patikointiin sopivia reittejä ovat Korvatunturin suunnalle johtava Kemihaara–Korvatunturinmurusta -retkeilyreitti (18 km yhteen suuntaan), Nuorttijoen kanjonia seuraileva Nuorttin retkeilyreitti (40 km ympyrälenkki) ja historiallinen Ruijanpolku (35 km yhteen suuntaan), joka kulkee eteläosassaan Sompion luonnonpuiston läpi. Reittien varrella on autiotupia, laavuja ja tulentekopaikkoja. Reitit ovat vaativuudelta eritasoisia: Kemihaara‒Korvatunturinmurusta -reitti on keskivaativa, Nuorttin reitti ja Ruijanpolku vaativia.

Taustalla on kaksilakinen tunturi, jonka huiput ovat teräviä. Edustalla näkyy kuusikko.

Pyöräily

Kesäaikaan pyöräily on sallittua kansallispuistossa ainoastaan maastoon merkityillä ulkoilureiteillä, lukuunottamatta Kiilopään huipulle menevää reittiä. Pysy reiteillä!

Lisäksi pyöräily on sallittu seuraavilla merkitsemättömillä maasto-urilla:

  • Kakslauttanen-Kopsusjärvi.
    • Pyörä tulee jättää harjun reunalle. Kopsusjärvellä ei saa pyöräillä järven viereisellä harjulla. Tällä halutaan estää ohutturpeisen maan kuluminen ja uusien urien syntyminen.
  • Niilanpää-Suomunruoktu.
  • Raja-Jooseppi-Anterinmukan tupa.
  • Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat.
  • Kemihaara-Mantoselkä.
  • Kemihaara-Rakitsat.

Pyöräilijä polkee syksyisellä metsäpolulla auringonpaisteessa. Taustalla näkyy hirsitupa.

Muut aktiviteetit

Hitaasti virtaavan joen rannalla seisoo kalastaja. Joen ylle kaartuu muutamia puita, yksi niistä on edustalla.

  • Lintujen tarkkailu: Kansallispuistossa voi nähdä esim. maakotkan, kuukkelin, riekon tai kapustarinnan. Tankavaaran luontopolkujen varrella on kaksi näkötornia, jotka sopivat hyvin lintujen tarkkailuun.
  • Luontokeskus: Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisestä saat tietoa kansallispuistosta. Kysy meiltä retkeilyvinkkejä, tee varauksia varaus- ja vuokratupiin ja osta kalastus-, metsästys- ja maastoliikennelupia. Palvelupisteestä voit hankkia mm. kansallispuiston logo-tuotteita sekä ulkoilu-, maasto- ja reittikarttoja. 

Punaharmaa lintu istuu oksalla.

  • Marjastus ja sienestys: Kansallispuistossa voit poimia marjoja ja sieniä.
  • Melonta: Hyviä melontapaikkoja ovat esim. Luiro- ja Kopsusjoki. Kansallispuistossa ei ole merkittyjä melontareittejä.
  • Metsästys: Urho Kekkosen kansallispuistossa saavat metsästää ainoastaan paikalliset asukkaat asuinkuntansa alueella metsästyslain mukaisin ehdoin.
  • Nähtävyydet ja näköalat: Vaella puiston keskiosassa sijaitsevalle Luirojärvelle ja sen itäpuolella kohoavalle puiston korkeimmalle tunturille Sokostille, Paratiisikuruun tai Vongoivan räystäälle. Vieraile kirkasvetisessä Suomujokilaaksossa tai matkaa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeelle Korvatunturille tai Nuorttin kanjoniin. Alueen kulttuuriperintöön tutustut mm. kansallispuiston pohjoisosan kolttakentillä ja Raja-Joosepin asuinkentällä Venäjän rajan tuntumassa sekä Tankavaaran toisen maailmansodan aikaisella saksalaisten Schutzwall-puolustusasemalla. Helposti tavoitettavia näköalapaikkoja ovat Rumakuru, Kiilopään huippu sekä Kaunispää kansallispuiston rajan läheisyydessä Saariselällä.

Kaksi retkeilijää istuu tunturin huipulla olevalla penkillä ja katselee edessään avautuvaa vaaramaisemaa. Puolipilvisessä säässä metsän ylle piirtyy pilvien varjoja.

  • Ratsastus: Ratsastus on sallittua kansallispuistossa seuraavilla reitillä: Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat, Kemihaara-Mantoselkä, Kemihaara-Rakitsat ja Kakslauttanen-Kopsusjärven maastouran laavulle asti.
  • Koiravaljakot: Koiravaljakolla ajo on kiellettyä.
  • Vapaaehtoistoiminta: Voit osallistua puiston toimintaan talkooleireillä ja erilaisissa tapahtumissa. Kansallispuistossa on myös kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa.

 

Retkiehdotuksia

Talven retkiehdotukset

1/2 päivää: Tutustu Saariselän palvelupiste Kiehiseen ja kierrä Aurorapolku. 
1 päivää: Tee lumikenkäretki luontopolulle. 
2 päivää: Varaa petipaikka yhdeltä puiston lukuisista varaustuvista ja hiihdä nauttimaan tunturituvan lämmöstä kaamoksen rauhassa. 

Kevään retkiehdotukset

1/2 päivää: Nauti kevätauringosta kansallispuiston huolletulla latuverkostolla. 
1 päivä: Tee lumikenkäretki maailman kauneimmalle Rumakurulle ja evästele päivätuvassa. 
Yli 2 päivää: Pakkaa tavarat ahkioon ja suuntaa suksenkärjet erämaahan. Puistossa riittää nähtävää ja koettavaa usean päivän hiihtovaellukselle. Kattava autio- ja varaustupien verkosto tarjoaa hankiaisen hiihtäjälle lämpimän yösijan. 

Kesän retkiehdotukset

1/2 päivää: Kierrä teemareitti ja pulahda virkistävälle uinnille tunturijärvellä. Reppuun kannattaa pakata purkki matkaan, sillä ensimmäiset marjat kypsyvät jo heinäkuussa. Kalamiehen kannattaa suunnata Suomu-, Lutto- tai Nuorttijoen varteen. Kalastusluvat saa palvelupiste Kiehisestä.
1 päivää: Heittäydy yöttömän yön seikkailuun. Patikoi tai maastopyöräile merkittyjä reittejä tunturiin. Pakkaa reppuun nokipannu ja kamera. Kuuntele kapustarinnan vihellystä ja keitä kahvit nuotiopaikalla. Nauti.
2-7 päivää: Mieli erämaahan! Pakkaa rinkka ja suuntaa oikealle erävaellukselle Nuorttijoen retkeilyreitin kuusikoihin tai Saariselän tunturimaihin. Autiotuvan saunan löylyt hoitavat kehoa ja mieltä. 

Syksyn retkiehdotukset

1/2 päivää: Kiipeä Kiilopäälle ihailemaan tunturin ruskaa. Poimi retkieväät matkalta, kansallispuiston ensimmäiset marjat ja sienet kypsyvät jo loppukesästä. 
1 päivä: Syksyn raikkaat ilmat ovat kuin luotuja maastopyöräilyyn. Vuokraa pyörä alueen yrittäjiltä ja vietä päivä satulan selässä kansallispuiston laajaa reittiverkostoa tutkaillen. Sopivia reittejä löytyy niin aloittelijalle kuin konkarillekin. 
2 päivää: Tee matka historian havinaan ja patikoi Ruijan polku. Tämä Lapin vanhin kulkukeino johdattaa sinut Sompion luonnonpuiston ja Urho Kekkosen kansallispuiston maisemiin. Matkan varrella on mahdollista yöpyä vaikkapa Kaptukaislammen laavulla. 

Kalastaja pitää kädessä ongenkoukkua. Teksti: Kalasaaliit ja -kaverit. Avaa Tuikki.fi.