Urho Kekkosen kansallispuiston ohjeet ja säännöt

21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet.

Ohjeita Urho Kekkosen kansallispuistossa liikkumiseen

Urho Kekkosen kansallispuistossa on

sallittua

  • Liikkuminen jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen.
  • Marjojen ja sienten poimiminen.
  • Onkiminen ja pilkkiminen järvivesissä.
Taimikon keskellä on tolpan päässä keltainen kyltti, jossa lukee "Seis, rajavyöhyke".

rajoitettua

  • Kesäaikaan pyöräily on sallittua kansallispuistossa ainoastaan maastoon merkityillä ulkoilureiteillä, lukuunottamatta Kiilopään huipulle menevää reittiä.
    Lisäksi pyöräily on sallittu seuraavilla merkitsemättömillä maasto-urilla:
    • Kakslauttanen-Kopsusjärvi.
      • Kopsusjärvellä EI saa pyöräillä järven viereisellä harjulla vaan pyörä tulee jättää harjun reunalle. Tällä halutaan estää ohutturpeisen maan kuluminen ja uusien urien syntyminen.
    • Niilanpää-Suomunruoktu (autio-varaustupa).
    • Raja-Jooseppi-Anterinmukka (autiotupa).
    • Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat.
    • Kemihaara-Mantoselkä.
    • Kemihaara-Rakitsat.
  • Talvipyöräily on sallittua lumipeitteisenä aikana kaikkialla muualla, paitsi huolletuilla laduilla.
    • Laduilla pyöräily aiheuttaa myös turvallisuusriskin.

Maastopyörä on pitkospuupolulla. Pyörästä näkyy ainoastaan rengas. Pitkospuiden reunoilla kasvaa heinikkoa.

  • Lisäksi puisto rajoittuu idässä valtakunnan rajaan ja näin ollen osa puistosta on rajavyöhykkeellä, jossa liikkumiseen tarvitset rajavyöhykeluvan (raja.fi).
  • Vyöhykkeillä on erilaiset avotulenteko ja leiriytymissäännökset. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeellä tulenteko on kielletty muualla, paitsi siihen rakennetuilla tulentekopaikoilla.

Perhokalastaja seisoo vyötäröä myöten joessa kahluuhaalareissa. Joen vastarannalla näkyy metsänlaita.

  • Kansallispuiston alueella voi järjestää tapahtumia tekemällä niistä ilmoitus Metsähallitukselle. Ilmoituslomakkeen tapahtumien järjestämisestä löydät täältä.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaisia lupia ovat esim. tutkimusluvat.

Lähikuvassa makkara paistuu ritilän päällä nuotiolla.

kiellettyä

  • Tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on kielletty myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi).
    • Kielto ei koske keittokatoksia tai hormillisia, katettuja tulentekopaikkoja.

  • Tulenteko on kielletty Paratiisi- ja Lumikurussa sekä Raja-Joosepin museoalueella ja kolttakentillä.
  • Koiravaljakolla ajaminen, paitsi erillisellä suostumuksella Pieranvaaran reitillä. 
  • Lemmikkieläinten vapaana pitäminen.

Nainen ja koira istuvat järven rannalla kesäisenä päivänä. Taustalla näkyy tuntureita.

  • Puiden, pensaiden ja muiden kasvien sekä elävien ja kuolleiden kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen.
  • Maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen.
  • Muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden vahingoittaminen.
  • Luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen.
  • Selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen.
  • Moottoriajoneuvolla ajo.
  • Roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.
  • Pyöräily laduilla.
  • Muita ihmisiä häiritsevän toiminnan harjoittaminen.

Ennakkovarustautuminen

Huolellinen retken suunnittelu ja tietojen hankkiminen paikallisista oloista auttaa parhaan luontoelämyksen saavuttamisessa.

Varusteet

  • Varusteissa ja eväissä tulee huomioida eri vuodenajat.
  • Tärkeimmät varusteet vaelluksella ovat puukko, tulitikut, kartta ja kompassi. Ne tulisi olla kaikkein lyhimmillä päiväretkilläkin mukana eväiden ja juoman lisäksi. Tarkempaa tietoa varusteista ja retkeilystä saa retkeilykirjoista ja retkeilyn ABC-sivulta.
  • Makuupussi kuuluu vaeltajan perusvarustukseen. Etenkin talviaikaan teltta kuuluu myös retkeilijän perusvarustukseen!
  • Ota mukaasi ruoanvalmistusastiat ja omat henkilökohtaiset ruokailuvälineet.
  • Kansallispuiston hyvää ja kattavaa tupaverkostoa kannattaa hyödyntää vaellusten suunnittelussa. Sesongin ulkopuolella tuvissa on yleensä hyvin tilaa, mutta jos haluaa varmistaa petipaikan itselleen, on hyvä tehdä tupavaraus varaustupaan tai -kammiin tai pitää mukana telttaa. 
  • Ota mukaasi varmuuden vuoksi oma palovaroitin, sillä kosteus ja pakkanen heikentävät palovaroittimien paristojen toimivuutta.
  • Kansallispuiston varaustuvissa ja vuokrakammeissa sekä -tuvissa on patjat. 
  • Autiotuvissa ei ole patjoja lukuun ottamatta Anterinmukan autiotupaa. 
  • Kansallispuiston tuvilla on kamiina tai takka. Liiterissä on polttopuita. Jos puut ovat metrin mittaisia halkoja, ne tulee sahata lyhyemmiksi ja halkoa. Tarkemmat tupien varustukset löydät tupien kohdekuvauksista
  • Laavuilla, kodilla ja tuvilla on saha ja kirves. Etenkin talviretkeilijöiden on hyvä ottaa mukaansa vaellukselle omat edellä mainitut välineet. Mahdolliset sahan varaterät löytyvät liiterin seinustalta.
  • Tuvilla on yleensä vesisanko ja -kauha, likaämpäri, vieraskirja, palovaroitin. Tupakansiosta löytyy mm. ohjeita laitteiden käyttöön ja tuvassa käyttäytymiseen. Laita vieraskirjaan nimesi ja kerro reittisi. Se voi olla tärkeä tieto esim. pelastustehtävissä.
  • Mukaan kannattaa ottaa myös ensiapupakkaus.

Perhe viettää taukoa tuvasssa. Pöydällä on levitettynä retkieväät. Mies lukee tuvan vieraskirjaa.

Sesonkiajat

Kansallispuiston retkeilyn sesonkiaikoja ovat maalis-huhtikuun hiihtokausi sekä kesän ja syksyn vaelluskausi. Autiotuvat ovat huippusesonkeina usein täynnä, joten silloin on syytä varata yöpymispaikka varaustuvasta, vuokrakammista tai -tuvasta tai pitää telttaa mukana, jollei halua yöpyä taivasalla. Talvella teltta kuuluu vaeltajan perusvarustukseen.

Turvallisuus

  • Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112 ja tee hätätilanneilmoitus. Taustatietoa toiminnasta hätätilanteessa.
  • Päiväretkillä voi harjoitella vaeltamista. Merkittyjen reittien ulkopuolelle suuntautuvien vaellusten opettelu kannattaa aloittaa kokeneemman henkilön kanssa.
  • Muista jättää ilmoitus itsestäsi, aikataulustasi ja reittisuunnitelmistasi ystävillesi ja läheisillesi, majapaikkaasi tai Urho Kekkosen kansallispuiston asiakaspalvelupisteisiin. Ilmoita mahdollisuuksien mukaan myös reitti- ja aikataulumuutoksista. Tee merkintä käynnistäsi tupien ja laavujen vieraskirjaan. Hätätapauksissa merkintä helpottaa auttajia. Alueen pelastuspalvelu on lakisääteisesti järjestetty, ja sen tavoittaa hätäkeskuksen kautta. Muista ilmoittaa saapumisesi perille, ettei etsijöitä hälytetä turhaan.  Muista, että puhelinnumero, johon hätätapauksessa pitää ensimmäisenä soittaa, on 112.

Kaksi retkeiljää on yöpymässä metsän keskellä olevalla laavulla. Ilta-aurinko paistaa taukopaikalle.

  • Tuntureilla sään vaihdokset saattavat olla hyvinkin nopeita. Äkillinen sumu tai lumituisku voi peittää näkyvyyden ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteen.
  • Talvella retkeileminen on vaativaa. Sää- ja valo-olosuhteet ovat keskitalvella vaikeat, sillä pakkasta voi olla jopa -40 astetta ja kaamosaikana päivänvaloa on vain muutamia tunteja. Tuuli lisää pakkasen purevuutta huomattavasti. Myös energiantarve on pakkasella kovempi.
  • Suunnistuksen on oltava varmaa. On varauduttava hätätilanteisiin, kuten yöpymiseen maastossa.
  • Yksin vaeltamista on syytä välttää. Hätätilanteessa vaellustoveri on korvaamaton apu.
  • Kevättalvi on suosittua retkeilyaikaa, mutta silloinkin on varustauduttava asianmukaisesti. Tavallisilla latusuksilla ei pidä lähteä hoidetulta latuverkostolta!
  • Moottorikelkan jälkien seuraamisessa tulee olla varovainen. Jäljet eivät aina vie sinne minne olet menossa. Eksyminen on talvella aina vaarallista.
  • Kuruissa voi olla lumivyöryvaara.
  • Tutustu myös Retkeilyn ABC osiossa oleviin vinkkeihin turvallisuudesta.
  • Katso myös retkikohteesi ajankohtaista sivu.

Tunturin päällä oleva mökki ja radiomasto ovat peittyneet paksuun tykkylumeen. Taustalla näkyy puolipilvinen ja kirkas taivas.

Matkapuhelimien kuuluvuus

  • Vaikka Suomen matkaviestinverkot ovatkin kattavia, kansallispuiston alueella on katvealueita. Tarkista matkaviestinverkon kattavuus omalta puhelinoperaattoriltasi. Lisäksi aina on paikkoja, joissa matkapuhelin ei toimi tai puheluissa on häiriöitä. Tällaisissa tilanteissa saattaa auttaa esim. hakeutuminen muuta maastoa korkeammalle, avoimelle paikalle ja/tai puhelimen SIM-kortin poistaminen hätäpuhelun ajaksi. Kannattaa myös ottaa huomioon, että erilaisten matkapuhelimien välillä on eroja kuuluvuudessa.
  • Kannattaa pitää puhelin lämpimänä ettei akku tyhjene. Tietyt puhelinmallit eivät toimi pakkasessa, joten reittisuunnitelma aikatauluineen on hyvä ilmoittaa jollekin. Jotta matkapuhelimesta ei loppuisi virta, ota mukaan esimerkiksi varavirtalähde, vara-akku tai vanha puhelin, jossa on toimiva akku.

 

Hätänumero 112

Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112. Tarkemmat ohjeet hätätilanteisiin.

Maastopyöräilyopas


(pdf 7,6 Mb, julkaisut.metsa.fi)

Urho Kekkosen kansallipuiston ja Saariselän alueelle. Julkaisua voi ostaa alueelta Metsähallituksen pisteistä sekä Tunturikeskus Kiilopäältä, Saariselän keskusvaraamosta ja Santa's Hotel Tunturista. 

Yrittäjälle

Kansallispuiston rakenteisiin tukeutuvaan yritystoimintaan tarvitaan sopimus Metsähallituksen kanssa.