Mitä Pallas-Yllästunturilla voi tehdä?
Kävellä merkityllä reitillä
Pallas - Yllästunturin kansallispuistossa on merkittyjä kävelyreittejä yhteensä noin 350 km. Kansallispuistossa on useita luontopolkuja, jotka ovat helppokulkuisia ja joiden kohdeopasteista saa tietoa alueen luonnosta ja kulttuurista. Alueella on lukuisia vaihtoehtoisia reittejä päiväretkeilyyn.
Retkeä suunniteltaessa kannattaa tutustua alueen olosuhteisiin eri vuoden aikoina.
Tehdä erävaelluksia kävellen
Vaellusreiteistä suosituin on 55 km:n mittainen Hetta - Pallas -reitti. Pallakselta matkaa voi jatkaa myös Ylläkselle. Reittien varrella on autio-, päivä- ja varaustupia. Ylläkseltä voi suunnata kulkunsa myös Leville ja Olokselle. Ylläs - Levi- ja Ylläs - Olos -reittejä on kunnostettu uusimalla opasteet ja laittamalla pitkospuita märille osuuksille.
Toistaiseksi vähän kuljettu kesäreitti johdattaa kulkijan Pallastuntureilta Lommoltunturin kautta etelään kohti Yllästuntureita. Reitti on vasta merkitty uudelleen, ja sille pääsee mm. Rauhalan kylästä. Rauhalan ja Ylläksen välillä ei ole palvelurakenteita, joten reitti sopii vain kokeneille retkeilijöille. Retkeilijän on kansallispuistossa liikkuessaan syytä ottaa huomioon rajoitusosat, joissa kesäaikaista liikkumista on rajoitettu.
Katsella nähtävyyksiä ja näköaloja
Näköalat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vastaavat matkailijoiden odotuksia: tunturihuiput kohoavat metsämerestä ja vaihtavat asuaan vuoden- ja vuorokaudenajan myötä. Tuntureilta, metsistä, järviltä ja soilta tavoittaa eri vuodenaikojen tunnelmat selkeinä ja vahvoina. Seudun paikalliskulttuuri on elävää ja siihen voi tutustua vaikka paikallisten yrittäjien avustuksella.
Tutustua Tunturien tien luontokeskuksiin
Länsi-Lapin luontokeskukset tutustuttavat matkailijat alueen luontoon ja kulttuuriin. Tunturien kupeessa kulkee Tunturientieksi kutsuttu reitti automatkailijoille. Se kuljettaa matkalaisen tuntureita sivuten etelästä Yllästuntureiden kainalosta Äkäslompolosta Äkäs- ja Jerisjärven ohi Pallastuntureille. Sieltä lasketaan tuntureita viistäen itään ja seurataan Ounasjokea sen latvoille Ounasjärven rannalle Enontekiön Hettaan.
Koko tunturiketju tulee tutuksi, kun aloittaa tutustumisen Luontokeskus Kellokkaasta Yllästunturilla, poikkeaa Pallastunturin luontokeskukseen ja päättää retkensä Hettaan Tunturi-Lapin luontokeskukseen. Suomineidon peukalossa on vielä Kilpisjärven luontotalo, jonka näyttely kertoo Yliperän tuntureiden taustasta, sen luonnosta ja ihmisten värikkäästä historiasta.
Tutustua luontopolkuun
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston monimuotoiseen luontoon on helppo tutustua luontopoluilla.
- Tunturi-Lapin luontokeskuksen ympäristö
- Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta lähtee Peurapolku (2 km), joka kertoo alueen historiasta ja peuranpyynnistä sekä Jyppyrän näköalapaikalla käyvä luontopolku (2 km).
- Pallastunturin luontokeskuksen ympäristö
- Pallastunturin luontokeskukselta lähtevä Vatikurun luontopolku (3 km) kiertää lenkin Pallastuntureiden kupeella.
- Pallasjärven tuntumasta lähtevä Pyhäjoen luontopolku (3 km) tutustuttaa alueen rehevimpään puronvarsinotkoon.
- Talviaikana Pallaksen talvipolku (3 km) kertoo talveen ja siihen sopeutumiseen liittyviä tarinoita. Polun voi kiertää lumikengillä tai kävellen.
- Luontokeskus Kellokkaan ympäristö
- Ylläksellä Kellokkaan luontokeskuksesta lähtee suosittu 4 km:n mittainen Varkaankurun luontopolku.
- Kellokkaasta pääsee myös Ylläksen Keskisenlaen kiertävälle Kiirunan kiepille (12 km) ja Seitapolulle (9 km).
- Talvisin Kellokkaan ympäristössä kiertää 1 km:n mittainen Taigametsän talvipolku.
- Aakenustunturin 17 km:n mittaisella vaellusluontopolulla voi tutustua alueen eläimistöön, geologiaan ja historiaan.
- Latvajärven joutsenpolku (6 km) esittelee alueen lintuja, nisäkkäitä ja kaloja.
- Äkäslompolo - Kittilä -tien varressa on tulivuoria esittelevä 1 km:n mittainen polku ja Äkäsjokivarressa 3 km mittainen Äkässaivon kierros.
Hiihtää ladulla ja maastossa
Tunturijono muodostaa maiseman taustan, olipa liikkeellä missä päin kansallispuistoa tahansa. Hiihtomaisemat vaihtelevat Ylläs- ja Pallastuntureita ympäröivistä kuusikoista ja soista Ounastuntureiden männiköihin ja koivikoihin. Ladut ovat leveimmillään Ylläksen, Jeriksen, Pallaksen ja Vuontispirtin hotellien läheisyydessä sekä Hetan kirkonkylän ja Ounastunturin maastossa.
Ounas-, Pallas- ja Yllästuntureiden alueella on merkittyjä hiihtoreittejä noin 500 km. Niistä valtaosaa pidetään auki koneellisesti. Osa Pallas- ja Ounastunturin välisistä laduista on kuitenkin erämaalatuja, joita ei huolleta säännöllisesti. Talvisesonki ja latupohjien ajo alkaa Ylläksellä heti ensi lumista alkaen, Ounastuntureilla sitten, kun lunta on kertynyt tarpeeksi, ja Pallastuntureilla helmikuun alkupuolella. Kansallispuiston kauniit maisemat soveltuvat laduttominakin kaamoksesta nauttiville, kokeneille omien latujensa kulkijoille.
Harrastaa geokätköilyä
Kansallispuistoon on piilotettu useita geokätköjä (www.geocache.fi). Vuonna 2000 alkunsa saanut geokätköily on ympäri maailman levinnyt harrastus, jonka harrastajia Suomessakin on jo useita tuhansia.Meloa
Kansallispuiston alueen vesistä Pallasjärvi sekä Äkäsjärvestä lähtevä ja Muonionjokeen laskeva Äkäsjoki soveltuvat melontaan ja veneilyyn. Muut vedet ovat siihen tarkoitukseen liian pieniä, kapeita tai vaikeasti tavoitettavia. Tunturiketjun itä- ja länsipuolella virtaavat Muonio- ja Ounasjoki soveltuvat loistavasti melontaan, samoin Acerbin keinona tunnettu Jerisjoki. Tutustu lähemmin Ounasjoen melontamahdollisuuksiin (www.ounasjoki.fi).
Kalastaa
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella on useita vesialueita, joilla kalastus on kielletty tai rajoitettu. Kansallispuistossa tai sen välittömässä läheisyydessä on myös virkistyskalastusvesiä, joihin tarvitaan virkistyskalastuslupa. Kansallispuiston matkailuyrittäjän oppaassa (julkaisut.metsa.fi) on kaikki tarvittava tieto kalastuksesta kansallispuistossa.
Virkistyskalastuslupia Aakenuksen Pyhäjärveen saa Luontokeskus Kellokkaasta ja viehekalastuslupia Pallasjärveen Pallastunturin luontokeskuksesta, Raattaman kaupalta, puh. (016) 537 325 ja porotilamajoitus M. Auttolta, puh. (016) 537 322. Pallasjärvelle voi vuokrata myös veneen yksityisiltä yrittäjiltä.
Metsähallituksen erälupien verkkokaupasta (www.eräluvat.fi) voi ostaa viehekalastus- ja virkistyskalastuslupia kansallispuistoa ympäröivien valtionmaiden kalavesiin. Aakenuksen Pyhäjärveen (lupanro 2525) voi ostaa 3 tunnin ja vuorokausilupia myös matkapuhelimella (www.eräluvat.fi). Pyhäjärvellä on opaste, josta löytyvät ohjeet ja puhelinnumerot luvan hankkimiseksi. Yksityiset vedet ovat kalastus- ja osakaskuntien hoidossa ja luvat täytyy selvittää järvikohtaisesti. Lisätietoja luvista saa luontokeskuksista.
Pyöräillä
Pallastuntureiden alueella Pallaksentie ja Majavaojantie soveltuvat pyöräilyyn. Pyöräily on sallittua myös vanhalla Sammaltunturin tiellä. Maastossa ja retkeilyreiteillä pyöräily on kiellettyä. Ylläs - Aakenuksen alueella parhaat pyöräilyreitit löytyvät kansallispuiston ulkopuolelta, ja niiden sijainti näkyy Ylläs - Levi ulkoilukartassa. Retkipyöräilyreittien kuvauksia löytyy Ylläksen Matkailuyhdistyksen sivuilta (www.yllas.fi).
Ratsastaa
Ratsastus on sallittu kansallispuistossa luvanvaraisesti ja vain osoitetuilla reiteillä. Matkailuyrittäjät voivat ottaa lupa-asioissa yhteyttä kansallispuiston johtajaan.
Marjastaa ja sienestää
Marjastus ja sienestys ovat sallittuja, ja tuntureita ympäröivät metsämaat ja suot tarjoavat runsaasti kaikkia pohjoisen marjoja ja sieniä.
Uida
Uimiseen kansallispuiston vedet sopivat hyvin, jos niiden viileähkö lämpötila retkeläiselle riittää. Parhaita uimapaikkoja voi katsella kartasta. Sanat hieta- ja vuontis- viittaavat paikannimissä hiekkapohjaisiin järviin ja dyynimuodostumiin.
Moottorikelkkailla
Moottorikelkkailu ei ole sallittua kansallispuiston alueella. Puiston ulkopuolella moottorikelkkailureitit kulkevat kuitenkin pohjois-eteläsuunnassa tunturiketjun molemmin puolin. Kansallispuistoa lähellä olevilla reiteillä kelkkailuun ei tarvita lupia, mutta mikäli jatkaa Enontekiön Palojärven kylältä Kilpisjärvelle, täytyy hankkia Metsähallituksen moottorikelkkauralupa. Luvat ja lisätiedot saa Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.