Retkiluistelu Retkiluistelu

Retkiluistelija saa jäällä viilettäessään nauttia samanaikaisesti sekä talvisen luonnon hiljaisuudesta ja kauneudesta että vauhdin hurmasta. Jäillä liikkumiseen liittyy aina riskejä, mutta oikein varustautuneena ja muutamaa perussääntöä noudattaen retkiluistelua voi harrastaa turvallisesti.

Kuva: Ari Karhilahti

Luonnonjäillä luistelu on ennen kaikkea rannikon laji. Siellä sääolojen vaihtelu muokkaa jääoloja läpi talven niin, että nopeasti reagoiva tai sinnikkäästi etsivä retkeilijä löytää luisteltavia jäitä aina jostain. Ensin jäätyvät yleensä ylänköjen pienet järvet. Luistelijoille suosiollisina syksyinä myös isommat järvet ja joet ehtivät jäätyä ennen lumen tuloa.

Talven edetessä myös meren suojaisimmat lahdet alkavat jäätyä. Vaikka lunta tulisikin välillä, meri jäätyy vyöhykkeittäin ja uusia sileitä jäitä löytyy aina ulompaa. Merellä luistelu vaatii kuitenkin eniten kokemusta eli jäänlukutaitoja ja ennen kaikkea turvallisen varustuksen.

Varusteet

Retkiluistelua harrastetaan erityisillä retkiluistimilla.  Ne ovat terät, jotka kiinnitetään joko tukeviin vaelluskenkiin, telemark-monoihin tai hiihtoluistelumonoihin. Luistimen side valitaan kengän mukaisesti. Luistimia voi myös vuokrata esimerkiksi Suomen Ladun ulkoilukeskuksista.

Vaatetus valitaan sään mukaisesti. Kannattaa muistaa, että pienikin viima viilentää avoimella jäällä, joten tuulenpitävät vaatteet ovat tarpeen.

Retkiluistelijan varustukseen pitää aina kuulua:

  • Jääsauva: Kun teräskärkisellä sauvalla iskee napakasti jäähän, sauvan terä osoittaa läpi mennessään, että jää on käynyt liian ohueksi.
  • Naskalit: Kuljetetaan käyttövalmiina kaulalla. Naskalien avulla saa kiskottua itsensä takaisin jäälle, jos jää pettää.
  • Vaihtovaatteet vedenpitävästi repussa: Reppu toimii kellukkeena veden varaan jouduttaessa. Kun vedenpitävästi pakatut kuivat vaihtovaatteet (vähintään alusvaatekerta, tuulenpitävät housut ja takki, sukat, pipo ja hanskat) vaihtaa kastuneiden tilalle, retki voi jatkua.
  • Eväät ja lämmintä juotavaa: Antavat energiaa ja lämpöä yllättävässä tilanteessa ja kruunaavat lepohetken.
  • Heitto- ja pelastusköysi: Heittoköysiä on syytä olla useampi ryhmää kohden. Heittoköyden toinen pää kiinnitetään repun lantiovyöhön.

Lisäksi seuraavista varusteista voi olla iloa:

  • Polvisuojat ja kypärä: Vauhti voi kasvaa hyvällä kelillä suureksi, jolloin kaatumisella voi olla kohtalokkaat seuraukset.
  • Varaluistin: Luistellen pääsee kauas, ja jos luistin tai side sattuu hajoamaan, on monoilla teräsjäällä lipsuttelu hermoja vaativaa.

Retkelle ei pidä lähteä yksin vaan kaverin kanssa tai ryhmässä. Turvallisinta ja järkevintä on liikkua jonossa, jolloin letkan vetäjä toimii tunnustelijana ja tuulenhalkojana.

Matkaluistelu

Matkaluistelu on luistelua luonnonjäille auratuilla jääradoilla tai jäädytetyillä luisteluradoilla. Retkiluistelun suosion kasvaessa Suomessa sisämaan järville on alettu aurata luisteluratoja. Muutamasta kilometristä pariinkymmeneen kilometriin pitkiä, kuntien ja luontomatkailuyritysten ylläpitämiä luistelureittejä on – talvesta riippuen – ainakin Espoon Bodomjärvellä, Jyväskylän Jyväsjärvellä, Järvenpään Tuusulanjärvellä, Lahden Vesijärvellä, Saimaan Rantasalmella ja Tampereen Näsijärvellä.  

Matkaluistelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden harjoitella retkiluistelua tai kuntoilla muuten vain. Ylläpidetyllä luisteluradalla pärjää vähemmillä varusteilla: luistimet, sopiva ulkoiluvaatetus ja naskalit riittävät.

Lisätietoja

Terveyttä luonnosta

  • Luonnossa liikkuminen edistää psyykkistä hyvinvointia muita liikuntaympäristöjä voimakkaammin.
  • Luistelijan on helppo olla läsnä hetkessä ja unohtaa arjen stressitekijät, mikä alentaa verenpainetta ja stressihormonipitoisuutta.