Tuntureiden taikaa

Pyhä-Luoston kansallispuistoa leimaavat komeat tunturit, jotka erottuvat selvästi alavasta ja tasaisesta ympäristöstään. Niistä korkein on 540 metriä meren pinnan ylle kurottava Noitatunturi. Luoston maisemallinen huippu Ukko-Luosto puolestaan kohoaa 514 metriä meren pinnan yläpuolelle. Pyhätunturin erikoisuutena ovat jyrkät rinteet, huippuja erottavat syvät kurut sekä karut kvartsiittilouhikot ja rakat. Tunturien lakien eli kerojen väliset kurut syntyivät jääkauden sulamisvesien kulutuksessa. Alueen hienoimpia nähtävyyksiä on 220 metriä syvä Isokuru.

Pyhä-Luoston tunturiketjua nähtynä Ukko-Luoston huipulta. Kuva: Mari Kotajärvi

Vinkki: Jos katsot tarkkaan, voit nähdä tuntureiden rinteillä kurujen lisäksi myös veden muovaamia lieveuomia.

Metsien ja soiden vaihtelua

Puuraja kulkee Pyhä-Luostolla 320–400 metriä merenpinnan yläpuolella. Tuntureiden alarinteitä peittävät yhtenäiset havumetsät, jotka muuttuvat alempana laajoiksi aapasoiksi. Alueen kasvillisuus on kvartsiittikallioperän ja rakkaisuuden vuoksi karua, ja varsinkin tunturikasvilajeja on vähän. Tuntureiden alarinteillä ja puronvarsilehdoissa on kuitenkin paikoin hyvin rehevää kasvillisuutta.

Tunturiaavan suo Pyhätunturin juurella. Kuva: Mari Kotajärvi

Pyhä-Luoston suot kuuluvat Perä-Pohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Suotyyppejä on runsaasti, ja Luostolta Siurunjoen alajuoksulta löytyy myös reheviä lettosoita. Suoluontoa rikastuttavat monet lähteet.

Metsämarjoja ja kuukkelin viheltelyä

Kuukkeli. Kuva: Mari KotajärviLuostolla elää tyypillinen Metsä-Lapin kasvilajisto, jota täydentävät riekonmarja, tunturilieko, sielikkö, kurjenkanerva ja muut tunturikasvit. Kangasmetsissä viihtyvät mustikka ja puolukka, ja soilla kasvaa hilla. Puronvarsilta ja muilta reheviltä kasvupaikoilta voi löytää vaativampaa lajistoa, esimerkiksi metsäkurjenpolvea ja hiirenporrasta. Luostolla voi nähdä myös monia vanhan metsän eliölajeja, kuten kääpiä. Alueelta on löytynyt 80 kääpälajia, joista 11 on valtakunnallisesti uhanalaisia. Myös rikas sammal- ja jäkälälajien kirjo ilahduttaa kasvien ystävää.

Saukko ja karhu kuuluvat Pyhä-Luoston vakituisiin eläinasukkaisiin. Suurten suoalueiden reunamilla saatat nähdä laiduntavia hirviä ja tuntureiden rinteillä luppoa ja naavaa etsiviä poroja. Luostolta on tavattu 128 lintulajia, joista retkeilijä saattaa kohdata esimerkiksi kuukkelin viheltelemässä vanhan männyn oksalla. Petolinnuista voit nähdä piekanan, joka kaartelee tunturiketjun kerojen ympärillä myyräaterian toivossa.

Vinkki: Haluatko tietää, mitä lintuja Pyhä-Luoston alueella on viime aikoina nähty? Katso tuoreimmat lintuhavainnot. Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän avulla.Kurjenkanerva. Kuva: Tapani Vartiainen

Pyhä-Luoston kansallispuisto

  • Perustettu 2005
  • Pinta-ala 142 km²

Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnus - kuukkeli

Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnus on kuukkeli