Pyhä-Luoston nähtävyydet

5.10.2020
Suosittelemme kasvomaskia käytettäväksi luontokeskus Naavan sisätiloissa, sekä kansallispuiston taukopaikoilla aina, kun turvavälejä ei ole mahdollista noudattaa.
21.8.2020
Koronaviruksen takia luonnossakin on syytä pitää turvavälit ja noudattaa erityistä käsihygieniaa mm. tuvilla, tulentekopaikoilla ja huussikäyntien jälkeen. Metsähallituksen linjauksia ja ohjeita päivitetään, kun yleiset koronaohjeet tarkentuvat. Ks. tilanne sivultamme www.luontoon.fi/koronavirusohjeet.

Puinen kävelysilta kurun pohjalla.

Isokuru

Näe Suomen suurin kuru, 220 metriä syvä Isokuru! Se sijaitsee Kultakeron ja Ukonhatun tunturihuippujen välissä. Kurun pohjalla olevaa puista kävelysiltaa pitkin pääset Pyhänkasteenlammelle ja -putoukselle. Kohdetaulujen avulla tutustut Isokurun syntyyn ja alueen geologiaan. Huomioithan, että Isokuruun vie ainoastaan kesäreitti, jolta poistuminen on retkeilijöiden turvallisuuden, kurun ainutlaatuisuuden ja erityissuojelun nojalla kielletty. Isokuruun ei mene talvireittiä lumiturvallisuussyistä.

Pyhänkasteenlampi, Pyhänkasteenputous ja Uhriharju

Kaksi aikuista ja lasta ovat pysähtyneet puiselle sillalle ottamaan kuvia sekä katsomaan maisemia. Lapset ovat aikuisten selässä kantorepuissa.

Isokurun perältä, äkkijyrkkien kallioseinien keskeltä löydät kattilamaisen painanteen, jonka pohjalla on 12 metriä syvä Pyhänkasteenlampi. Lampeen laskee 17 metriä korkea suihkumainen putous, Pyhänkasteenputous, jonka vesi tulee Karhukurua pitkin virtaavasta tunturipurosta.

Lampi ja putous ovat saaneet nimensä kristinuskon ja metsäsaamelaisten vanhojen uskomusten kohtaamisesta. Perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman antoi saamelaisille kesällä 1648 joukkokasteen näiden vanhalla palvontapaikalla eli seidalla, joka sai siitä nimen Pyhänkasteenlampi. Samalla tavalla vanhoista uskomuksista on saanut nimensä Uhriharju, jolla on uhrattu peuroja ja niiden sarvia hyvän metsästysonnen toivossa.

Noitatunturi

Noitatunturi on Pyhä-Luoston tunturijonon korkein huippu. Vaativa reitti 540 metriä korkealle tunturille palkitsee kävijän upeilla maisemilla. Noitatunturin reitin varrelta löydät myös Annikinlammen, joka uinuu syvässä Kuorinkikurussa ylhäällä tunturin rinteellä ja jolta avautuu hieno näköala pohjoiseen. Noitatunturi on vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita. Tunturi tunnettiinkin aiemmin nimellä Seitatunturi.

Tunturin rinne, joka on jyrkkää kivikkoa.

Tukkikämpän rauniot ja poroerotusaita

Savottakulttuurista on yhä muistona vanhan tukkikämpän rauniot Poropolun varrella. Pyhätunturilla on hakattu metsää 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, ja se näkyy maastossa myös pitkinä kantoina ja talviteiden jälkinä. Kansallispuiston poroerotusaidalla pidetään loppuvuodesta Pyhä-Kallion paliskunnan poroerotukset. Silloin porot luetaan ja merkitsemättömät vasat ja teurasporot merkitään.

Kahden männyn takana vanhan tukkikämpän rauniot, joista on jäljellä vain seinä sekä ikkuna-aukko. Taustalla metsää.

Lampivaaran ametistikaivos

Lampivaarasta on löydetty harvinaista violettia kvartsia eli ametistia. Lampivaaran ametistin paras osa luokitellaan jalokiveksi, ja se on suosittu korukivi. Ametistikaivos (ametistikaivos.fi) sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuistossa ja on ainoita jalokivikaivoksia maailmassa, jonne vierailijat ovat tervetulleita. Lampivaaran ametistikaivokselle järjestetään opastettuja vierailuja, joilla kerrotaan alueen geologisesta historiasta. Vierailun päätteeksi jokainen kävijä saa kaivaa itselleen oman ametistin.

Aikuinen ja lapsi hymyilevät ametistikaivoksen edustalla talvella.

Ukko-Luosto ja vanhat metsät

Kiipeä 670 porrasaskelmaa jylhän Ukko-Luoston huipulle, 514 metrin korkeuteen! Siellä koet huipun tuulet ja ihailet hienoja maisemia aapasoille, ympäröiville vaaroille ja ikivanhoihin metsiin.

Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolen metsiin ei ole kirves kajonnut, ja ne ovatkin jopa 400 vuotta vanhoja. Luosto on tunnettu juuri komeista vanhoista männiköistään.

 Suuren aihkimännyn runko. Retkeilijän käsi koskettaa puunrunkoa. Taustalla metsää.

Rykimäkeron niliaitta ja hirsiaitta

Tutustu vanhaan lappilaiseen hirsiaittaan ja niliaittaan, jonka tarkoitus oli suojata metsästyssaalista, vaatteita, taljoja ja muita tavaroita petoeläimiltä. Niliaittoja rakennettiin pyyntipaikoille kauas asutuksesta, ja niissä säilytettiin saalista ja tarvikkeita varsinkin talvisin siihen asti, kunnes tavarat voitiin käydä hakemassa kylään.

Pieni niliaitta lumen peitossa. Taustalla talvinen metsä.

Rykimäkuru

Vaikuttava Rykimäkuru poikkeaa muista alueen kuruista, sillä se on rotkolaakso, joka on syntynyt kallioperän repeämäkohtaan. Muut alueen kurut ovat jääkauden sulamisvesien uurtamia.

Mäntymetsä. Puiden latvojen takaa näkyy tunturi.