Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemaa hallitsevat arvokkaat tunturit sekä niitä ympäröivät luonnontilaiset metsät ja suot. Puiston turvassa kulkee lähes sata kilometriä Länsi-Lapin suurtunturiketjua. Tuntureiden, vanhojen metsien ja soiden kasvi- ja eläinlajisto antaa kävijälle oivallisen kuvan Lapin luonnosta.

Vanhan vuoriston perintö

Noin kolme miljardia vuotta sitten Suomen halkaisi Alppien kaltainen poimuvuoristo, Svekokarelidit. Nykyisin vuoristosta on jäljellä enää kuluneet juuriosat eli nykyiset tunturit. Svekokarelideista syntyneiden kvartsiittivaarojen ja -tunturien ketju ulottuu Länsi-Lapista Pohjois-Karjalaan, ja myös kansallispuiston tunturit kuuluvat siihen. 

Aakenuksen Vareslaella. Kuva: Seija Olkkonen

Kvartsiitti on peräisin satojen miljoonien vuosien takaa. Merenpohjaan ja jokisuihin kerrostunut hiekka muuttui kulutusta kestäväksi liuskeiseksi kiveksi joutuessaan maankuoren kuumiin sisuksiin. Eteläisistä kvartsiittituntureista tunnetuin on Kuusamon Rukatunturi (491 metriä), pohjoisista Yllästunturi (718 metriä) ja Ounastunturit (723 metriä). Pallas-Yllästunturin alueella on ollut muinoin myös aktiivisia tulivuoria, joiden jäljiltä kansallispuistosta voi yhä nähdä tummaa, vulkaanista kiveä.

Pallas- ja Ounastunturit – havumetsää, tunturikoivikkoa ja paljakkaa

Pallas- ja Ounastuntureita peittää havumetsä noin 400–500 metrin korkeuteen merenpinnasta. Havumetsän yläpuolella tunturikoivikko kehystää puutonta paljakkaa kapeana vyöhykkeenä. Paljakalla selviytyvät ainoastaan tuntureiden sitkeät varpukasvit, kuten pohjanvariksenmarja, riekonmarja ja sielikkö sekä tuulisilla lakialueilla uuvana.

Karujen tunturikankaiden vastapainona ovat kurujen rehevät puronvarsilehdot saniaiskasvustoineen. Pallas- ja Ounastuntureita erottavat vaikeakulkuiset Pahakuru ja Hannukuru, joissa kohtaavat monet eteläiset ja pohjoiset kasvi- ja eläinlajit. Ounastunturit muodostuvat Suomen tunturien yleisimmistä kivilajeista: kvartsiitista ja graniitista. Pallastunturin kerot ovat amfiboliittia.

Matkalla Pahakurulle. Kuva: Seija Olkkonen

Luonnonsuojelua ja tutkimusta

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on merkittävä luonnonsuojelu- ja virkistyskohde, mutta sen monimuotoinen luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös tutkimustoiminnalle. Puistossa onkin käynnissä yli sata tutkimushanketta. Osa hankkeista liittyy kansainvälisiin ilmanlaadun mittaus- ja seurantatutkimuksiin, sillä tunturialueen ilma on Euroopan puhtainta. Muita tärkeitä tutkimusaiheita ovat metsänrajametsät, matkailun ympäristövaikutukset sekä myyräpopulaatioiden ekologia ja kannanvaihtelut. 

 

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

  • Perustettu 2005
  • Pinta-ala 1020 km²

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tunnus - pulmunen

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tunnus on pulmunen