Heretyn kämppä

Heretyn kämppä rakennettiin talvella 1946 - 47 alueella työskennelleiden metsätyömiesten majoituspaikaksi. Vilkkaimpina aikoina 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla siellä piti majaa nelisenkymmentä työmiestä sekä emäntä apulaisineen.

Heretyn kämpän elämänluukku. Kuva: Riitta Häkkinen

Nykyään Heretyn pihapiirin kaikki rakennukset ovat tallella. Kämpän lisäksi siihen kuuluu hevostalli, käpykuivaamo, sauna ja liiteri. Heretty on kunnostettu alkuperäisen asunsa mukaiseksi museokämpäksi, jossa on kesäkahvila ja majoitustiloja.

Huhtalan torppa

Kansallispuiston luoteiskulmassa sijaitseva Huhtalan torppa on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde. Päärakennuksen lisäksi jäljellä ovat kolme aittaa, sauna, syytinkitupa eli pihatupa, jossa asuivat isovanhemmat ja vieraat, sekä silpuslato pahnojen säilytystä varten. Wuori-Huhta mainitaan historiankirjoissa 1700-luvulla. Nykyinen asumus on rakennettu 1850-luvulla, ja aitat ovat peräisin 1700-luvun lopulta. Huhtala on arvokas kappale vanhaa asutuskulttuuria. Torpan pihapiiriä hoidetaan niittämällä. Puutarhassa on jäljellä joitakin vanhoja puutarhalajeja, mm. juhannusruusuja ja syysastereita.

Huhtalan torppa. Kuva: Maarit Kyöstilä

Luutsaaren kalapirtti

Vuonna 1833 kahdeksan talon nuottakunta rakensi Isojärven Luutsaaren eteläkärkeen Kalapirtin syyskalastuksen tukikohdaksi. Pirtille saapui mies jokaisesta nuottakuntaan kuuluvasta talosta pyytämään ja suolaamaan kalaa talven varalle, ja siellä viivyttiin useita viikkoja ennen järven jäätymistä. Kalapirtti sijaitsee nykyään kansallispuiston maalla, mutta rakennus kuuluu Luutsaaren Kalapirtin Kannatusyhdistys ry:lle (www.kalapirtti.fi), joka vastaa pirtin hoidosta.

Heretyn luontopolun esite

Pdf-tiedosto, 5,3 Mt (julkaisut.metsa.fi)