Vanha metsä tarjoaa asuinpaikan monelle uhanalaiselle tai erityistä suojelua tarvitsevalle lajille, kuten liito-oravalle, maakotkalle ja sinipyrstölle sekä kovakuoriaisista korpikolvalle ja murroskolvalle. Syötteen havumetsissä voit nähdä myös tiltaltin ja ampuhaukan.

Kansallispuistossa pesivät muun muassa maakotka, kuukkeli, lapintiainen, metso, palokärki ja idänuunilintu. Nisäkkäistä puistossa elelevät muun muassa liito-orava, karhu, ahma, ilves, susi ja saukko. Syötteen puroissa polskii purotaimen.

Vinkki: Haluatko tietää, mitä lintuja Syötteellä on viime aikoina nähty? Katso tuoreimmat lintuhavainnot (tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän avulla.

Lehdot ja letot

Pohjansinivalvatti. Kuva: Jorma LuhtaSyötteen luonnontilaisimmat ympäristöt sijaitsevat letoissa, lehdoissa, lehtokorvissa ja lähteiköissä, joita esiintyy puiston pohjoisosissa Kouvan seudulla ja satunnaisesti myös muualla runsaslukuisten purojen ympäristöissä. Ne ovat pienilmastoltaan erityisen kosteita ympäristöjä, joissa elää moni paikallisesti ja valtakunnallisesti uhanalainen laji, kuten lehdoissa rusomaljakas ja letoissa lettosara, kiiltosirppisammal, lettoruoppasammal, verikämmekkä ja kaitakämmekkä. 

Syötteen letoilla elää myös EU:n suojeltaviin lajeihin kuuluva lettorikko ja lehdoissa pohjansinivalvatti. Lähteiköissä saatat nähdä ruutusammalta.

Rakkakivikot ja kurut

Vattukuru. Kuva: Saara Airaksinen

Kouvanjärven ympäristössä voit ihailla kalkkikallioita, jotka laskeutuvat järveen paikoin lähes pystysuorina jyrkänteinä. Alueella elää monia kalkkikallioille tyypillisiä, alueellisesti uhanalaisia lajeja, kuten pohjanvaskisammal, pikkukellosammal, uurrekellosammal ja kalkkilukinsammal. Muita uhanalaisia kalliokasveja ovat esimerkiksi pahtarikko ja pahtaomenasammal.

Kansallispuiston vaarojen lakialueilta löydät hienoja rakkakivikkoja eli kallioita ja lohkareikkoja, jotka routa on särkenyt paikoilleen. Ne sijaitsevat tyypillisesti paikoissa, joissa muinaisen merenrannan aallokko ja jääkauden virtaavat sulamisvedet ovat huuhtoneet kallion paljaaksi. Rakkaa voit käydä katsomassa muun muassa Teerivaaran, Ahmavaaran, Maaselän ja Kärryvaaran lakialueilla.

Jääkauden sulamisvedet koversivat Maaselän alueelle Vattukurun ja Portinkurun komeat kalliouomat. Paikoitellen yli 20 metriä syvien kurujen rakkakivirinteiltä on löydetty erittäin uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa etelänuurresammalta. Vaikeakulkuisen ympäristön muita uhanalaisia lajeja ovat pohjanvaskisammal, vyökarvasammal ja viherraunioinen.

Suot

Syötteen kansallispuiston arvokkaat suot sijaitsevat vaarojen välisissä notkelmissa, rinteillä ja lakialueilla. Suurimmat suot ovat kymmenien hehtaarien kokoisia, vain reunaosiltaan puustoisia ja varsin luonnontilaisia. Yli 300 metrin korkeudesta löydät näyttäviä luonnontilaisia rinnesoita, jotka edustavat vanhaa niittykulttuurimaisemaa. Aapasoilla kasvaa alueellisesti uhanalainen aapasara.

Kansallispuiston edustavimmat aapasuot löydät Jaaskamonvaaran, Päätuoreen-Ahmavaaran ja Salmitunturin alueilta. Syötteellä koet suoluonnon kaikessa komeudessaan, sillä soita ei ole juurikaan ojitettu tai hakattu.

Aapasuo. Kuva: Metsähallitus

Vanhat metsät  

Vanhojen luonnonmetsien ketju peittää lähes kaksi kolmannesta Syötteen kansallispuistosta. Ketju koostuu vanhoista luonnonmetsistä sekä luonnonpalojen ja kaskeamisen jälkeen luonnontilaisina kehittyneistä, jo pitkälle kuusettuneista lehtipuumetsistä, joiden kehittymiseen ei ihmistoiminta ole viime vuosikymmeninä juuri vaikuttanut. Jylhille metsille on tyypillistä rikas puulajien kirjo ja vanhat mutta silti eri ikäiset puut. Metsissä on myös runsaasti lahopuuta.

Syötteen vanhaa metsää. Kuva: Jorma Luhta

Vanha metsä tarjoaa asuinpaikan monelle uhanalaiselle tai erityistä suojelua tarvitsevalle lajille, kuten liito-oravalle, maakotkalle ja sinipyrstölle sekä kovakuoriaisista korpikolvalle ja murroskolvalle. Syötteen havumetsissä voit nähdä myös tiltaltin ja ampuhaukan.

Alueen merkittävimmän uhanalaisryhmän muodostavat kuitenkin kääväkkäät. Nämä lahottajasienet ovat riippuvaisia lahoavasta puuaineksesta ja kertovat metsäluonnon pitkästä ja häiriöttömästä kehittymisestä. Syötteellä esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia ja erityistä suojelua vaativia kääväkkäitä, muun muassa sitruunakääpä, pursukääpä, harjasorakas, pohjanrypykkä, röyhelökääpä ja lutikkakääpä.

Syötteen kansallispuisto

  • Perustettu 2000
  • Pinta-ala 299 km²

Syötteen kansallispuiston tunnus - niittylato

Syötteen kansallispuiston tunnus on niittylato