Aallonmerkkejä ja rakkaa Noitatunturin rinteessä. Kuva: Mari Kotajärvi

Ikivanhat tunturit

Pyhä-Luoston 35 kilometriä pitkä tunturijono syntyi yli 2 miljardia vuotta sitten. Se on jäänne maailman vanhimpiin kuuluvasta vuoristosta. Tunturit ovat pääosin muinaisen meren ranta- ja pohjahietikoista muodostunutta kvartsiittia, joka on jäänyt jäljelle, kun vanhan vuoriston pehmeämmät kiviainekset ovat rapautuneet pois. Kivien pinnalla voi paikoin yhä nähdä muinaismeren aaltojen jäljet.
 

Nimet kertovat vanhasta uskonnosta

Pyhätunturi on nimensä mukaisesti ollut muinoin Pyhä-Luoston metsäsaamelaisten pyhä paikka. He kävivät Uhriharjun seidalla pyytämässä haltijoilta metsästysonnea ja veivät uhreiksi esimerkiksi peuran tai poron ruhojen osia. Pyhätunturi onkin ollut tärkeä peuranmetsästysalue ja myöhemmin – aina poronhoitokulttuurin alkuajoista lähtien – poronhoitoalue.

Vanhat uskomukset ja uhrikäytännöt saivat väistyä, kun alueen saamelaiset käännytettiin kristinuskoon vuosina 1620–1680. Silloin käytetyt kastepaikat voi yhä tunnistaa niiden nimistä: Pyhänkasteenlampi ja Pyhänkasteenputous.
 

Savottakulttuurin jäljet

Pyhätunturilla voi yhä nähdä pitkiä kantoja ja talviteitä muistoina entisajan savottakulttuurista ja puun-korjuusta. Alueen metsiä hakattiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa poimimalla talvisin metsistä isoimpia puita. Metsätalouden harjoittaminen jatkui Pyhätunturilla kansallispuiston alkuperäisen osan perustamiseen eli vuoteen 1938 saakka.

Maisema Kultakerolta. Kuva: Kimmo Kuure

Luoston alueella on ollut suuria savottoja etenkin 1920- ja 1930-luvuilla. Kaadetut puut kuljetettiin talvella tukkitietä pitkin tunturiketjun pohjoispuolella virtavan Kitisen rantaan odottamaan kesän uittoa. Luostolla voi yhä nähdä monia tukkikämppien raunioita muistuttamassa savotta-ajoista.
 

Matkailukohteesta kansallispuistoksi

Pyhätunturille alettiin järjestää matkailua jo 1920-luvulla. Myös Luoston maisemien lumoava kauneus oli huomattu, ja alue otettiin matkailukäyttöön 1960-luvun loppupuolella.

Luoston ja Pyhätunturin alueelle ehdotettiin kansallispuistoa ensi kerran jo vuonna 1910. Suunnitelma toteutui vain osin, sillä kansallispuisto perustettiin vuonna 1938 Pyhätunturin alueelle. Yhtenäinen Pyhä-Luoston kansallispuisto toteutui vuonna 2005.

 

Pyhä-Luoston kansallispuisto

  • Perustettu 2005
  • Pinta-ala 142 km²

Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnus - kuukkeli

Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnus on kuukkeli