Yllättyisitkö, jos törmäisit kansallispuistossa tyylipuhtaaseen funkkislinnaan? Varaudu yllätykseen, sillä sellainen odottaa sinua Nuuksion pohjoisosassa, Kaitlammen rannalla.

Torpparilaki ja käärmeenpurema toivat uudet omistajat

Kattilan tilan arvellaan saaneen nimensä tiluksien itärajalla sijaitsevasta hiidenkirnusta. Tilan lunasti aluksi Tervalammen kartanon entinen torppari heti torpparilain säätämisen jälkeen. Vuonna 1934 tila pakkohuutokaupattiin. Uuden omistajan Eljas Erkon aikomuksena oli perustaa Kattilaan lepokoti sanomalehtensä työntekijöille, mutta idylli sai Erkon silmissä kolauksen, kun hänen vaimoaan puri Kattilassa käärme. Erkon suunnitelmien sanotaan kariutuneen käärmeenpuremaan. Vuonna 1935 Erkko myi tilan Raamattututkijain seuran omistamalle Alsano-osuuskunnalle.

Mustajuuren ja yrttien kasvatusta

Alsano-osuuskunta ryhtyi rakentamaan Kattilan tilalle E. Salmisen piirtämää funkkistyylistä lepokotirakennusta. Alsanolaisten on arveltu kuuluneen uskonlahkoon nimeltä hartelalaiset, ja rakennuksen kellarikerroksen kylpyaltaiden arvellaan liittyneen uskonlahkon toimintaan.

Alsanon tarkoituksena oli viljellä Kattilassa mustajuurta ja muita yrttejä ja myydä niitä osuuskunnan omissa terveyskaupoissa. Uusi apteekkilaki kuitenkin määritteli mustajuuren apteekkituotteeksi, mikä hankaloitti osuuskunnan liiketoimintaa. Alsano päätyikin myymään Kattilan ja vastavalmistuneen kivitalon agronomi Hovilalle.

Monen isännän kautta valtiolle

Hovilan jälkeen Kattilan omistivat vuorollaan maisteri Karttunen, Suomen Kauppaedustajain Liitto sekä Kustannusosakeyhtiö Otava. 1970-luvulla alue siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan pariksikymmeneksi vuodeksi. Toukokuussa 1996 Kattilan tila hankittiin valtiolle ja osaksi Nuuksion kansallispuistoa.